Ajoittain keskustellaan kuntapäättäjien tiedonhankintatarpeista. Aihe konkretisoituu mm. tutustumismatkojen hyötyihin kuntalaisten kannalta. Selvää on, ettei kukaan ei hyväksy huvimatkoja.
Yhteiskunta on muuttumassa nopeasti. Se haastaa alueet miettimään omaa tekemistä. Luovuus, oppiminen ja vaikuttavuus haastavat Kuusamon kehittämistä. Kuntapäättäjien tulisi omaksua uusia asioita vuorovaikutuksella. Ilman yhteydenpitoa ei edistetä luovuutta. Uuden soveltamista tarvitaan monissa toiminnoissa, lähes kaikessa ihmiselämässä. Terveys-, koulutus-, liikenne-, matkailupalvelut jne. ovat uudistamishaasteiden edessä.
Päättäjien tulisi keskittyä olennaisuuksiin. Huomennakin tarvitaan tuumausta, minkä palvelujen järjestämisen tulisi olla etupäässä. Ei lehtolaisten, kerolaisten eikä vasaraperäläisten elinoloja paranneta välittömästi pohtimalla, onko jokin nimike ruoka-asiamies tai ruokavaltuutettu.
Päättäjien tulisi osoittaa suuntaa, millä luontaisilla vahvuuksilla kaupunkia ja elinkeinotoimintaa kehitetään. Umpiossa eläminen ei luo kasvuhakuisia ideoita eikä yrityksiä. Kaikki tarvitsevat taitoa oppia uutta. Siksi päättäjien tiedonhankintamatkat tulisi nähdä perustelluiksi. Yksi tiedon jyvänen voi osoittautua ensiarvoiseksi. Tutustumiset tulisi suhteuttaa kulloisiinkin tarpeisiin.
Muistelen, millaista keskustelua käytiin uimahallin ja Kuusamotalon suunnitteluvaiheessa. Kunnanisät suorittivat matkoja vastaaviin kohteisiin. Matkoista on jäänyt elämään mieleen painuvia lausahduksia. ”Tämä täytyy saada Kuusamoon”, totesi valtuutettu pulahtaessaan uima-altaaseen. Samoin toteamus ”Kulttuuri on suuri asia” viitoittaa silloisten päättäjien avarakatseisuutta.
Uutta opittavaa on lähelläkin; sekä päättäjille että kaikille kaupunkilaisille. Arktinen älykäs maaseutuverkosto Lapissa tarjoaa mahdollisuuksia: miten Sodankylän keskuskeittiön lähiruoka-ajattelu etenee. Paikallisilla panostuksilla lähiruoan osuus on jo nostettu 35 %:in (lähtötaso lähes 0). Seurattavaa on, kuinka Pellon kunta teki päätöksen tarjota paikallista kalaa vähintään kerran viikossa julkisen keittiön kautta. Härkösen Heikille taitaa riittää työsarkaa vaalilupauksen hengessä. Tuloksista tuottajat hyötyisivät. Tutustumistarvetta herättää Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma eli kuinka kylät saataisiin energiaomavaraisiksi. Palkittu Iin kunnan InnoHiili -hanke kuvaa hanketta, jossa eri alojen, yritysten ja kuntalaisten yhteistyö korostuu. Vastaavan tyyppistä voitaisiin Kuusa-mossa kehittää.
Ylipäätänsä on lukematon määrä tutustumisen arvoisia kohteita, ideoita ja toimintoja. Kaikkialla, Kuusamossakin. Pilkahduksia on näkyvillä. Tarvitaan avarakatseista uudistustoimintaa, jossa pienikin on vaikuttavaa: Kuusamon Juuston nousu kuilun partaalta, KEV:n ja Paka:n yhteistyö, kylätalkkaritoiminta ja ehkäpä Naturpoliksen terästäytyminen esimerkkeinä. Ponnistelujen tuloksia näkyy lentomatkustajien kasvussa tammi-elokuussa 2017, etenkin ulkomaalaisten lähes 40 %:in nousu edellisvuoteen.
Kuitenkin Matti Pohjolan sanoin ”Tuhannen työpaikan syntymiseen vaaditaan enemmän toimenpiteitä, mitä on tehty”. Yksi kilpailluimmista aloista matkailukin on murroksessa. Se ei tuo paikkakunnalle lisää mannaa itsestään. Teknologian ja yhteistyön hyödyntäjät pärjäävät jatkossa. Jos koko Kuusamo haluaa alalla pärjätä, täytyy reagoida nopeasti. Kuusamossa on vielä opittavaa siinä, että matkailualan yrittäjät yhdistävät voimansa. Kaikki hyötyisivät jo lyhyellä aikavälillä. Ryhmämatkailu on muuttumassa nopsaan yksittäismatkailuksi. Miten siihen vastaa hotelli, lomamökin tai villiruoan tuottaja, kalastaja, poromies, liikennöitsijä, palvelujen tuottaja jne?
Niin, lappilaisittain ”Tehemä pois - tehemä yhessä”. Eli Suomi 100 -juhlavuoden tunnuksen mukaisesti ”Yhdessä”.