Robotti toivottaa hoitokodin asukkaille hyvät huomenet. Robotti jatkaa, että nyt ovat vuorossa jokaviikkoiset verenpaineen ja kolesterolin mittaukset. Päiväkodissa robotti mittaa lasten lämmön: tuloksin ei kenelläkään kuumetta. Kuusamon uusimmassa hotellissa robotti suorittaa huonepalvelutehtäviä. Torille kaartaa ruokarobotti palvelemaan kiinalaisturisteja. Samaan aikaan auto ilman kuljettajaa lähtee viemään asiakkaita Kaiterantieltä ostoskeskuksiin Kitkantieltä kaartaen, vaikka mobiiliostokset ovat yleistyneet. No, Kitkantie väylineen taitaa näyttää samanlaiselta kuin vuonna 2018. Älytien osaset näyttävät saavuttaneen Ouluntien pätkän, kun taas lentotaksirobotit puuttuvat (vaikka niitä testataan jo Uudessa-Seelannissa). Mutta kaupungintalon aulassa robotti kysyy "tursottavalta mielensäpahoittajalta", mille asialuukulle saan opastaa. Kas kummaa, "mielensäpahoittaja" onkin hetkessä iloinen kuusamolainen.
Eletäänhän tässä sentään vuotta 2030. On selvää, että teknologian nopea kehitys tulee muokkaamaan ihmisten elämää. Se on totta nyt ja muokkaa lähes kaikkia tuntemiamme toimialoja. Ihmisten kanssa työskentelevät robotit ovat arkipäivää lähivuosikymmeninä. Tekoälyn siivittämänä koneoppivat järjestelmät korvaavat monia perinteisiä työpaikkoja. Silti maatiloilla ollaan vielä omia itsensä herroja.
Robotit, tekoäly ja automaatio tuovat työn murroksen. Edessä on tulevaisuus, jossa on järjestettävä uusia tapoja ihmisten työnteon ja toimeentulon turvaamiseksi. Työtä tulee löytymään harvemmille. Matalan koulutuksen työpaikat ovat uhan alla. Kaikki joutuvat pohtimaan, mitä ensisijaisesti tavoittelemme: kasvua, hyvinvointia, turvallista elämää vai mitä?
Vaikka kehitys johtaisi väheneviin työtilaisuuksiin, teknologian muutos edistää samalla ihmisten elinoloja ja -mahdollisuuksia. Varsinkin terveydenhuollossa sovellusmahdollisuudet kasvavat. Syrjäisten alueiden soisi olevan eturintamassa etenkin vanhuspalveluiden kehittämisessä. Yhtä lailla työikäisten tulisi huolehtia omaa terveyttään seuraavien laitteiden hankkimisesta. Nokian toimitusjohtajan mukaan mm. vaatteisiin sisällytettävien älylaitteiden käyttö tulee lisääntymään voimakkaasti.
Muutos johtaa tiedon tulvaan. Pääministeri Juha Sipilä toi esille 12.3.2018 Suomi 100 -tulevaisuustapahtumassa tarpeen, että "tekoälyn soveltajiksi on koulutettava 10 vuodessa miljoona suomalaista". Uskokoon, ken näkee. Esimerkiksi sopii se, että Tampereen kaupunki kokeilee puhuvia robotteja maatematiikan sekä kielten harjoittelussa esikoulussa.
Suomen kaltaisessa maassa teknologisten sovellusten hyödyntäminen on haasteiden edessä. Sen näkee laajakaistajärjestelmien saavutettavuudessa. Kauniista juhlapuheista huolimatta olemme kaukana tavoitteista. Alueellisen eriarvoistumisen myötä kansalaisten perustuslain heille suomat sosiaaliset oikeudet eivät toteudu.
Toimintojen "tietokoneistuminen" ja kännykkäriippuvuudet heijastuvat kansalaisten tunne-elämään, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Panee miettimään, millaisiin tunteiden ja käyttäytymismallien muutoksiin kännykkäriippuvuus johtaa. Tulokset ovat näkyvissä seuraavan sukupolven aikana. Työmatkallani raitiovaunussa hoksaan lähes joka kerta, että suunnilleen neljä viidestä kanssamatkustajasta selailee tai puhelee koko ajan kännykkäänsä. Kadunkulkijoissa korvanapitetut itsekseen puhelevat kännyköitsijät lisääntyvät. On varmaan tiedon janoa tai ylitärkeää asiaa. Ennen vanhaan ukonhöppänät saattoivat höperehtiä itsekseen kulkiessaan.
Niin, ihmisten ajattelu mukautuu yhteiskunnan muutoksissa. Yhtä lailla on ihmeteltävää, miten lainsäätäjät esimerkiksi voivat hyväksyä syntyvälle lapselle kaksi äitiä. Se menee kansanomaisesti "yli hilseen". Taitaa Kuusamossakin olla selitettävää.
Vaikka yhteiskunnan muutokset näyttävät vääjäämättömiltä, yksittäinen ihminen voi hyötyä teknologisen kehityksen tuomista hyödyistä. Selvää on, ettei kukaan osaa ennustaa työn, elinolojen ja tekniikan muutoksen nopeutta. Se lienee nopeampaa kuin kuvittelemme. Joudumme tyytymään siihen. Pysykäämme siis ajan virrassa mukana.