Ilmastonmuutoksen torjuntaan on kehitetty monia keinoja, joista useimpia ei pidä väheksyä, mutta tärkeysjärjestys on syytä pitää mielessä. Metsiä säästämällä ja lisäämällä saadaan hiilidioksidia pois ilmakehästä. Kasvissyönnillä voidaan vähentää hiilidioksidia tehokkaampien kasvihuonekaasujen kuten metaanin päästöjä ja muutakin ympäristörasitusta, sillä hyödyntämällä ylöspäin jyrkästi kapenevan ravintopyramidin alinta porrasta saadaan tarvittava ruokamäärä tuotetuksi pienemmällä pinta-alalla kuin syömällä pyramidin ylempiä kaitaisempia tasoja.
Tässä näyttää tosin toisinaan unohtuvan, että suuri osa alimmasta portaasta on selluloosaa ym. kuituja, jotka eivät anna ihmiselle energiaa. Vain ruohoa, vaikkapa salaattiakin, nauttimalla pysyy hoikkana poikana ja lopulta menehtyy. Kykyä valmistaa selluloosanhajotusentsyymiä ei esiinny millään kehittyneellä eläimellä. Sitä tavataan osalla bakteereita, sieniä ja yksisoluisia alkueläimiä. Ei ole sattumaa, että monet kotieläimet, mm. nauta, lammas, vuohi, poro ja kamelit, ovat märehtijöitä. Niiden pötsissä bakteerit ja alkueläimet (tarkemmin ripsieläimet) hajottavat selluloosan ja ne tuottavat meille lihaa ja maitoa. Tähän Kuusamon maatalouskin suurelta osin perustuu.
Maapallolla on aika paljon niin kuivia tai kylmiä alueita ettei tärkkelyskasvien viljely onnistu, mutta märehtijöiden avulla ihmiset elävät. Jos tämä äkkiä lopetettaisiin, satoja miljoonia ihmisiä kuolisi nälkään. Enemmän tai vähemmän tehottomampia pieneliöihin perustuvia selluloosanhajotussysteemejä tavataan mm. kavioeläimillä, norsuilla, kenguruilla ja jyrsijöillä. Maailman 1,36 miljardia nautaa kyllä röyhtäilevät suuria määriä metaania (lypsylehmä n. 150 kg/v, lihanauta n. puolet tästä), mutta ottaessaan maat kesynautojen käyttöön ihmiset samalla tuhosivat niiden villit sukulaiset. Joidenkin käsitysten mukaan megafaunan, mm. metaania tuottavien arktisten norsueläinten ja sarvikuonojen tappaminen sukupuuttoon jopa hidasti jääkauden jälkeistä lämpenemistä.
Metaanin syntyminen hapettomissa hajoamisprosesseissa mm. soissa, pohjaliejuissa ja pötseissä on luonnollinen ilmiö, jota ei voida kokonaan estää, mutta hyvä jos sitä voidaan vähentää. Metaanin taltioiminen ja hyödyntäminen kaatopaikoilta ja jätevesistä on kannatettavaa.
Asian monille hyvin epämiellyttävä ydin on kuitenkin siinä, että ilmastonmuutoksen torjunta onnistuu tai kaatuu sen mukaan, pystytäänkö fossiilisten polttoaineiden käyttö minimoimaan riittävän nopeasti. Se luonnoton ilmiö on siinä, että viimeisten parin sadan vuoden aikana ihmiskunta on polttamalla hiiltä, öljyä ja maakaasua koko ajan kiihtyvällä vauhdilla palauttanut hiilidioksidina ilmaan suunnattoman määrän hiiltä, joka satojen miljoonien vuosien kuluessa on yhteyttämisen kautta siirtynyt ilmakehästä maan sisään. Poltettua tonnia kohti hiilidioksidia syntyy eniten kivihiilestä, mutta tuotettua energiayksikköä kohti puolifossiilisesta turpeesta, joka on hiiltä tehottomampi polttoaine. Ainakin 80 % fossiilisten polttoaineiden esiintymistä pitää jättää lopullisesti louhimatta tai pumppaamatta. Niiden käytön nopean vähentämisen mahdollisia vaikutuksia elintapoihimme kuitenkin pelätään, ja valitettavasti vaikkapa uudet pohjoisten merien öljylöydöt herättävät edelleen monissa innostusta.