Nykyinen asuinkuntani Muurame sijoittui taas ykköseksi kun Suomen yrittäjät tekivät selvityksen yritysystävällisistä kunnista. Sijoitus ei ollut yllätys. Muurame on aina ollut kärkisijoilla monissä kuntien imagoa ja menestystä mittaavissa selvityksissä.
Joskus 90-luvulla olin tyytyväinen, kun kuntien imagotutkimuksessa kärkisijat valtasivat Muurame ja Kuusamo, muistaakseni tässä järjestyksessä. Kuntien yksi ero selvisi tämän tutkimuksen seurauksissa: Kuusamossa on tähän päivään saakka joiltain tahoilta jauhettu ”maksetuista imagotutkimuksista”. Muuramessa tällaista henkeä ei ole näkynyt.
Muuramen menestyksen salaisuutta olemme usein miettineet erilaisissa porukoissa. Lapsuudesta saakka hyvä ystäväni istui kolmisenkymmentä vuotta täällä valtuustossa, viimeiset kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana. Hänen kanssaan asiaa on usein sondeerattu.
Ystäväni vastaus oli, että Muuramessa ollaan yksituumaisia. Päätöksiä tehdään nopeasti, tehokkaasti, ne valmistellaan virkamiesten ja keskeisimpien luottamusmiesten konklaavissa ja valtuustossa tulee harvoin vastaan jupinoita tai populistisia kampitusyrityksiä.
Muuramen valtuustossa demarit, keskusta ja kokoomus ovat suurimmat ryhmät. Pienpuolueiden edustajia on ollut pari - kolme.
Vaikka joskus moititaankin, että vain pieni porukka päättää asioista, Muuramessa malli on toiminut hyvin. Siitä hyvinä esimerkkeinä ovat olleet isotkin hankkeet, joiden valmistelu on hoidettu neljän - viiden hengen porukassa. Viimeksi pari vuotta sitten saatiin satamaan ison kauppakeskuskeskittymän sijoittuminen kuntaan.
Tällainen päätöksentekomalli sopii jos kuntapäättäjille on syntynyt keskinäinen luottamus toisiinsa. Se vaatii myös sitä, että kunnassa ole niitä, joiden elämäntehtäväksi on muodostunut vain joidenkin toisten päättäjien jatkuva arvostelu ja erilaisten epäkohtien paisuttelu.
Ongelmiahan on joka kunnassa, mutta ne eivät ole koskaan ratkenneet niitä korostamalla vaan yrittämällä yhdessä muokata tulevia vuosia niin, että niitä ratkotaan. Ongelmat hoidetaan sitä mukaa kuin niitä ilmaantuu, eikä koko ajan yritetä löytää uusia uhkia tulevaisuudesta.
Muuramen ja Kuusamon ero Muuramen eduksi on tietysti sijainti. Jyväskylään on matkaa rapiat kymmenen kilometriä, joka houkuttelee väljempiä asuinpaikkoja haluavia kaupungin rajan eteläpuolelle.
On kuitenkin muistettava, että samoilla etäisyyksillä on muutama muukin kunta, jotka eivät ole onnistuneet hoitamaan asioitaan samalla tavalla.
Kun muutin Muuramesta 60-70-lukujen taitteessa, asukkaita oli 2 600. Tein 1972 jutun kunnan tavoitteista tamperelaiseen sanomalehteen. Otsikon antoi nyt eläkkeellä oleva kunnanjohtaja. – Pistä siihen vaikka näin: Muuramen vaihtoehdot: Kehity tai kuole.
Niistä vuosista alkoi kunnan nousu, yksituumainen kehittäminen. Viime vuonna asukasluku meni yli kymmenentuhannen. Se ei olisi onnistunut, jos esimerkiksi kunnan isoista maakaupoista vuosien varrella olisi tullut pitkäkestoisia valituskierteitä.