Tarjosiko poika postiautossa Niskalan Helenalle Öpykkä-Villen kaupalta ostamaansa karkkia, koska rakasti Helenaa? Miten Erja Määtän vantus saatiin pois koulun huussin alta, ja näkikö opettaja Laitio oikeasti ikkunastaan piharakennuksen taakse?
Muun muassa tällaisia asioita muistellaan heinäkuussa, kun Tammelan ja Lämsän kansakoulun entiset oppilaat tapaavat. Paikanpäälle odotetaan toista sataa ihmistä.
Vaikka koulun nimiä on Lämsänkylän suunnan historiassa kolme, kouluja oli kaksi tai paremminkin yksi.
Oikeasti on niin, että Tammelan koulu -nimistä koulua ei ole ollut, sanoo lehtori Helena Palosaari.
– On ollut Peuran koulu, joka oli aikoinaan toiminut Peurankylän taloissa. Koulurakennus valmistui 1952 ja koulu ehti toimia vain vajaat viisi vuotta. Oppilaat loppuivat. Koulurakennus toimi jonkin aikaa jatkokoululaisten opinahjona. Kun Lämsän koulu paloi 1955 eikä saatu rakennettua uutta koulu, Lämsän koulun toiminta siirrettiin Peuran kouluun, jonka nimeksi vakiintui kylän mukaan Tammelan koulu.
Sanottiin Tammelan koulua myös muun muassa Selekoskylän yliopistoksi. Nimen antoivat jatkokouluvuosina oppilaat, jotka olivat tulleet eri puolilta Kuusamoa omasta mielestään sivistyksen keskeltä.
Siinä, missä Lämsän koulu oli, on nyt Lämsänkylän uutuutta hohtava kota, jossa Helena Palosaari muistelee koulutiensä alkua.
– Koulumatkalla vastaantulijoita piti tervehtiä, vähäisille autoillekin niiata. Kevättalvella hankiaikaan koululle saattoi oikaista Joukamojärveä pitkin. Kun oikein oli kinostanut, isosisko kantoi minua selässään.
Vanhassa luokkakuvassa on risti kahden oppilaat pään päällä. Pojat hukkuivat koulumatkalla Joukamojärven Pasonsalmeen.
Palosaaren arkistoissa on lukuisia valokuvia ja tarinoita Lämsän koululta. Tarinoita on varsinkin ennen talvisotaa opettajana olleesta sotilaallisesta Kauko Pessistä.
– Pessi oli käynyt taas lukemassa lakia asuntolan ovella. Pojat uhkasi, että jos se vielä tulee, kairataan kengällä ohtaan.
Uhkaus kulkeutui Pessin tietoon ja pojat saivat istua seuraavana päivänä koulussa kengät selkään sidottuina.
Lämsän koulu ehti nähdä paljon ennen kuin paloi jouluna 1955. Yksi muistoista on varaston seinässä. Neuvostosotilaat, jotka seurasivat vetäytyviä saksalaisia Kuusamoon vuonna 1944, kirjoittivat hevostensa nimet tallin seinään: Sirpale, Siru, Lumikko, Kotkan poika, Toukokuun lapsi ja Peippo.
Kun lähdetään Tauriaisentietä kohti Tammelan koulua, Helena Multasniemi ja Erja Jaakola muistavat ihan ensin ikävän. Molemmat olivat 60-luvun alkupuolella Tammelan koulun oppilaina, kunnes siirtyivät keskikouluun kirkolle. Viikot oli oltava Nilon asuntolassa. Että oli ikävä, sanoo Helena Multasniemi.
Tammelantiellä mukavat kouluvuodet palaavat mieleen ja muistot varsinkin koulumatkalta postiautosta.
Ihastuksia, vatsasta huippaavia mäkiä ja Tauriaisen palon mäki. Mäeltä oli metsä palanut, siitä nimi ja syy siihen miksi tielle kinosti. Koululaiset tapasivat yllyttää postiautoa jäämään kiinni mäkeen niin äänekkäästi, että koulukyytiin pätkähti lopulta puhekielto.
Kelirikon aikaan oli usein Tammelan risteyksestä taksikyyti, muistelee Helena Multasniemi.
– Ja se taksi oli niin täynnä! Kerran minä jouduin istumaan Hiltu-Martin mahan ja ratin välissä. Voi että minua hävetti.
Suuri koulurakennus näyttää itärajan tuntuman hiljaisuudessa jättiläiseltä ja kummajaiselta. Se on rakennettu samoilla piirustuksilla kuin valtaosa Kuusamon sivukylien kouluista. Rakennuksessa on alkuperäinen tiilikatto, pallokenttä on metsittynyt ja pihalla on nuotiopaikka. Iisalmelaisen yrityksen omistuksessa olevassa kiinteistössä ei selvästikään oleilla.
Helena Multasniemi napsii kuusenkerkkiä pureskeltavaksi koulun pihan vallanneista kuusista.
– Juhlat olivat muistoisat. Opettaja haki kaksi astiallista rentukoita koristeeksi.
Piharakennuksen hirsiseinään on kirjoitettu yleisimmät suomalaiset kirosanat; kaikki sivistyssanat, sanoo Helena Palosaari. Se on varmaa, etteivät ne ole ainakaan opettaja Laition ajalta. Hänellä kun oli silmät joka paikassa.
Tammelan koulun opettaja Seppo Laitio oli nimittäin sanonut oppilaille, että hänellä on sellaiset peilit, joilla näkee mitä piharakennuksen kulman takana puuhataan. Oppilaat uskoivat tai ainakaan eivät uskaltaneet kokeilla, että näkikö oikeasti. Voi olla, että asia tulee heinäkuun tapaamisessa puheeksi.
Lämsän, Peuran ja Tammelan koulu
Kansakoulu alkoi Korteniemellä 1905 Korte-Hemman talossa.
Ensimmäinen Lämsän koulu valmistui 1916 ja paloi vuoden 1930 tietämillä. Samalle paikalle Joukamojärven rantaan rakennettiin uusi koulurakennus.
Peuran koulu valmistui Tammelaan 1952, mutta oppilaita riitti vain muutamaksi vuodeksi.
Koulu lakkautettiin väliaikaisesti ja oppilaat siirrettiin Lämsän kouluun.
Koulurakennuksessa oli muutamia vuosia jatkokoulu, johon oppilaita tuli ympäri Kuusamoa.
Kun Lämsän koulu paloi 1955, koulua pidettiin lähitaloissa ja lopulta koulun toiminta siirrettiin Peuran kouluun, jonka nimeksi vakiintui kylän mukaan Tammelan koulu.Tammelan koulu eli Lämsän koulun toiminta lakkautettiin 1983.