Kolumni

Kou­lu­tus­ta ja ha­lon­te­koa

Kun on tällainen eläkeikäinen ukko, tuottaa vaikeuksia pysyä kaiken maailman tapahtumien kanssa ajan tasalla. Eduskunnasta on menossa istuntotauko, mutta niin vain sieltä valtion päästä puskee koko ajan uutta asiaa.

Niin kuin nyt tämäkin liikenneverkko. Jotakin siitä tietysti kuultiin jo ennen joulua, mutta pitänee yrittää perehtyä tarkemmin ennen kuin rupean tiukkoja kantoja luomaan. Juuri joulun alla tuli myös soteen liittyvä valinnanvapautta koskeva lakiluonnosnippu, jossa siinäkin on perehtymistä.

Sote kun kuitenkin on se asia, minkä vuoksi tähän valtakunnan politiikkaan vielä lähdin. Päätöksiä kuitenkin eduskunnassa tehdään niin, että jokaiseen asiaan edustajan pitää muodostaa henkilökohtainen kanta. Jokainen edustaja on ikään kuin henkilökohtaisessa poliittisessa vastuussa jokaisesta päätöksestä.

Koillismaalla on puhuttanut myös ammatillinen koulutus, Taivalkosken ja Pudasjärven ammattikoulujen lopettamisuhka. Tämäkään asia ei ole niitä minun asiantuntemukseeni kuuluvia, mutta sen verran siltarumpupoliitikkoa minussa on, että olen yrittänyt ottaa asiasta vähän selkoa.

Nimittäin tämän vuoden budjettia tehtäessä ammatillisen koulutuksen säästöt pitivät olla ”vain” 190 miljoonaa euroa. Siitä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (joka ylläpitää Oulun seudun ammattiopistoa, joka toimii Taivalkoskella ja Pudasjärvellä osalle piti tulla noin kahdeksan miljoonaa. Siihen Osekk oli jo jotenkin varautunut.

Nyt Osekkin tarvitsema säästö onkin 11 miljoonaa ja koko ammatillisen koulutuksen säästö valtakunnassa jotakin 230 ja 260 miljoonan euron välillä. Näin erilaisia lukuja saan, kun yritän asiaa perätä. Ihan vertailun vuoksi todettakoon, että vastaavasti Helsingiltä säästetään 11,4 miljoonaa ja Tampereelta 12,7 miljoonaa.

Mutta ne Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulleet budjetin ylittävät säästöt. Olen saanut sellaisen kuvan, että ne 190 miljoonaa ovat eräänlainen rakenteellinen perussäästö. Sen päälle tulee mm. kiky-sopimuksen vaikutus valtion rahoitukseen, kustannusperusteiseen rahoitukseen kohdistuvat säästöt sekä kaikkien muiden monimutkaisempien rahoitusperusteiden säästöt.

Ministeriötä ei näytä yhtään heilauttavan se, että biotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista, ja biotalouden edellytyksiä ovat esimerkiksi metsänhoito ja puunkorjuu, maanrakennus, kaivosteollisuus jne. Osekkin luonnonvara-alojen koulutus Koillismaalla turvaa nimenomaan biotalouden perusosaamista.

Tavallaan biotalouden perustan turvaamisen ministeriö on jättänyt tällä alueella Osekkille. Kun jo aiemmin tiedossa olleen rahoituksen tippumisen lisäksi on kustannuksia vähennettävä vielä kolme miljoonaa, se tarkoittaa vuosittaisten kulujen supistamista yli 12 prosentilla.

Ellei jostakin löydy lisärahoitusta. Yksi kanava voisi olla hankerahoitus aluekehitysrahastojen kautta tai sitten EU:n erillisrahastoista vaikkapa työllisyys-, koulutus- tai yrittäjyysperusteilla. Niin ikään voisi miettiä elinkeinoministeriön kautta rahoitusta biotalousperusteilla. Nämä ajatukset jätän ammattilaisten käyttöön.

Istuntovapaa kuukausi on mennyt päivittäisiä 70:tä sähköpostia lukiessa ja niihin vastatessa, muutamissa poliittisissa tilaisuuksissa ja kouluvierailuilla. Fyysistä kuntoani olen ylläpitänyt halkorantteella: syksyllä ajamani koivurangat alkavat olla pinossa, saaliina noin 13 pinokuutiota. Kirjoitan tätä perjantaina, ja lauantaina suuntaamme ensimmäisiin lapsenlapsemme kihlajaisiin Ylivieskaan.

 

”Tavallaan biotalouden perustan turvaamisen ministeriö on jättänyt tällä alueella Osekkille.