Kolmen kalastuskunnan ja Metsähallituksen yhteisellä hankkeella on selkeä päämäärä: Etelä-Kuusamon kalapaikoille, Iijoen latvavesille, mahtuisi lisää kalastajia.
– Kurjenjoki on pitkä ja kalaisa, eikä kalastuspainetta ole suuresti. Meille tänne jokivarteen sopii kalastajia, sanoo Anssi Poussu Keron kalastuskunnasta.
Etelä-Kuusamon hyvät kalapaikat, Hossan kansallispuiston vetovoima ja kalastuskuntien yhteishenki; siinä muutamia syitä ryhtyä uusimaan noin 25 vuotta vanhoja pitkospuita, korjata laavu ja tulipaikat ja raivata vesakoituneita rantoja.
Mahdollisuudet kalastaa ja liikkua Soiviojärven ja Keski-Keron välissä virtaavalla Kurjenjoella on kohentunut, kun Keron, Poussunkylän ja Kuparivaaran kalastuskunnat ovat yksissä tuumin toteuttaneet noin 10 000 euron hankkeen.
Pitkospuita on uusittu noin 250 metriä ja uutta reittiä rakennettu noin 100 metriä.
– Vessa on kattoa vaille valmis. Tälle syksyllä rakennetaan vielä suvantoon köysivene joen ylittämistä varten. Maanomistajan kanssa tehdään parhaillaan sopimuksia ja odotellaan, että ihmiset joutavat taas paremmin talkoohommiin, sanoo Anssi Poussu.
Molemmin puolin jokea pystytetään paalut, joiden väliin tulee köysi. Köydessä on rissa, jolla aina paikalla oleva vene vedetään joen yli.
– Vene todettiin halvimmaksi ja käyttövarmimmaksi ratkaisuksi. Sillä kalastajat, marjastajat ja metsästäjät pääsevät kulkemaan turvallisesti ja helposti joen yli.
Kurjenjoen Leader-rahoitusta saanut hanke päättyy vuoden lopussa. Kustannusarvioltaan noin 11 000 euron hankkeeseen saatiin leader-rahoituksena noin puolet. Iso osa omasta rahoituksesta on kalastuskuntien talkootyötä.
– Kunnostettavaksi jää vielä noin 500 metriä pitkospuita, koska hanke piti jakaa kahteen osaan omarahoitusosuuden takia. Jo tällainen kymppitonnin luokkaa oleva hanke on köyhille kalastuskunnille iso ponnistus.
Nyt Kurjenjoella pystytään arvioimaan pitkospuiden uusimisen hinta naulan tarkkuudella. Kun korpeen tehdään, kustannuksia syntyy, sanoo Poussu.
– Kaikki hakemuksen osat eivät välttämättä mene läpi. Se on harmi, koska kalastuskuntien kassa on todellakin tyhjä. Rahoitusosuus saisi olla 80 prosentin luokkaa. Tämä tulee kuitenkin kaikkien käyttöön, eivät tästä yksittäiset pääse hyötymään.
Jos Kurjenjoen yhteiskalastusalueen lupamyynti kasvaa hankkeen ansiosta, eurot kilahtavat yhteiskalastusalueen kassaan ja sieltä sitä voidaan jakaa kalastuskunnille esimerkiksi istutusten ja roskakalapyynnin hoitamiseen.
