Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Reissasimme taannoin kahden toisiinsa varsin penseästi suhtautuvan hevosen kanssa Ouluun. Matka sujui hyvin, jopa yli odotusten. Vihamiehet nimittäin muuttuivat ystäviksi.
Kun purimme kaksikon hevoskuljetusvaunusta noin neljä tuntia kestäneet ajomatkan jälkeen, ne eivät olisi malttaneet päästään toisiaan silmistään.
Oulussa hämmästelimme ääneen hevosten mielenmuutosta. Miten ihmeessä entiset riitapukarit eivät tuntuneet mahtuvan samalle laitumelle, mutta sopivat mainiosti ripirinnan kapeaan hevoskuljetusvaunuun? Mikä sai ne kiintymään toisiinsa?
Karavaanimme vastaanottaneella ratsastusvalmentaja Anna Kilpeläisellä oli antaa selitys kysymyksiimme. Hänen teoriansa mukaan kriisi yhdistää hevosia voimakkaammin kuin ehkä mikään muu. Vaikka hevoset turvatuissa olosuhteissa kokisivat toistensa seuran epämiellyttäväksi, saattaa yhdessä kohdattu kriisi keikauttaa niiden suhteen päälaelleen.
Kilpeläisen teoriassa kriisi on laaja käsite. Se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa tekijää tai muutosta, joka poikkeaa hevosen turvalliseksi kokemasta arjesta. Kuljetuksiin tottuneille hevosille niiden kyyditseminen hevoskuljetusvaunussa ei merkitse suuren suurta kriisiä, mutta joka tapauksessa normaalista poikkeavaa ja siten stressitasoja nostavaa tilannetta.
Kun stressi iskee, laumaeläimen vaistoilla varustettu hevonen pyrkii lievittämään sitä hakeutumalla toisten hevosten seuraan. Kahden hevosen hevoskuljetusvaunussa lähin turvan tuoja on luonnollisesti vieressä matkustava lajitoveri.
Kriisitilanteen hevosia yhdistävästä voimasta ei käsittääkseni ole olemassa tutkimustietoa. Kilpeläinenkin korosti, että kyse on hänen omasta teoriastaan, joka tosin perustuu vuosien kokemukseen hevosten parissa. Vähintään hienoista todellisuuspohjaa uskoisin teorialla siten olevan.
Jos ja kun kriisit siis yhdistävät hevosia, niiden voisi kuvitella vaikuttavan samoin ihmisiin. Siitä on eläviä esimerkkejäkin, muun muassa Norjasta Utöyan murhenäytelmän jälkeen.
Oma Suomemme on kriisissä juuri nyt. Valtion harteita painaa velkataakka ja uutisissa kerrotaan toinen toistaan laajemmista irtisanomisista. Samaan aikaan kansalaiset tuntuvat vetäytyvän poteroihinsa.
Miksi kriisi ei yhdistä meitä?
Suvi Peltola
suvi.peltola@koillissanomat.fi