Alakerta | Riina Puurunen / riina.puurunen@koillissanomat.fi
Brittiläinen kaksikko Trinny Woodall ja Susannah Constantine ovat stailanneet naisia jo vuosia ympäri maailmaa, viimeksi Skandinaviassa. Heidät tunnetaan suorasuina, jotka kuorivat liian isoihin, liian mustiin ja liian mitä milloinkin vaatteisiin pukeutuneista ihmisistä itsenään paremmin viihtyviä naisia.
Trinny & Susannah muodonmuutosohjelmassa puidaan naisten kanssa elämän epäkohtia ja kokeillaan vaatteita. Trinny ja Susannah ovat kehumisen ammattilaisia ja yrittävät tartuttaa naisiin rohkeudesta näkyä: Olet kaunis, seksikäs, nainen. Anna pepun pyöriä. Ole ylpeä rinnoistasi.
Muodonmuutos päättyy lavalle, jossa yleisönä on ystäviä ja perheenjäseniä. Kyyneleitä tulvii, kun naiset näkevät itsensä ensimmäisen kerran. Aika moni katsoo itseään ihan oikeasti ensimmäisen kerran.
Trinny & Susannah muodonmuutosohjelmasta pyöri vuodenvaihteessa parikin tuotantokautta niin, että tarjolla oli norjalaisten stailaamista aamulla, iltasella ja yömyöhällä. Parhaillaan Ava esittää tuotantokautta, jossa brittiläiset tyylitaiturit stailaavat ruotsalaisia.
Oikeastaan yhden kauden katsominen kuitenkin riittää, koska kaikkialla naisilla näyttää olevan sama ongelma: itsekunnioitus puuttuu ja uskallus olla nainen on hukassa. Pelkäämmekö me naiset naiselta näyttämistä jotenkin syntyjään vai mikä siinä on, että stailaajan on puhuttava päivä takapuolemme puolesta että edes suostumme antamaan sille mahdollisuuden.
Kun reilu vuosi kävin Kuubassa ajattelin, että suomalaisia naisia pitäisi kyörätä sinne itsetuntomatkalle. Kulttuurissa, jossa runsaita muotoja, takapuolen pyöritystä ja värikkäitä vaatteita arvostetaan, ja jossa naiseus itsessään on ikään tai kokoon katsomatta arvossa, voisi opetella olemaan ylpeä naiseudestaan.
Avoin ja jatkuva ulkonäön ylistäminen tuntuu ensin kiusalliselta, välillä ihan mukavalta ja lopulta melko rasittavalta. Paluumatkalla jo Amsterdamin lentoasemalla voi huokaista helpotuksesta, kun kukaan ei sano mitään ja Suomessa kukaan ei enää edes katso.
Silti valtava ulkonäön ylistäminen toimii itsetunnon kohottajana, sen brittistailaajat tietävät. Lopulta pitää vaan tajuta, että naiseutensa pönkittäjäksi ei todellakaan tarvitse ketään muita kuin itsensä.
Riina Puurunen