Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Täytin vuosia. Ja ahdistuin. Itse asiassa ryhdyin tuskailemaan tilannettani jo toista kuukautta ennen varsinaista syntymäpäivääni, kun vertailin kasvojeni ihoa peilin ja vanhan valokuvan avulla.
Peilin kautta päin näköä löi totuus, jonka myötä sain heittää hyvästit rypyttömyyden aikakaudelle.
Ensimmäinen vanhenemisesta vapaa vyöhyke oli kreikkalaisen mytologian Elysion. Siellä jumalten suosikit temmelsivät kuolemattomina ja ikuisesti nuorina.
Nykypäivän versio Elysionista ovat niin sanotut esteettiseen kirurgiaan erikoistuneen klinikat, joissa niin ikään pyritään pysäyttämään ajan kuluminen. Ikävä sivuvaikutus on, että myös liike klinikoiden asiakkaiden kasvoilla tuppaa pysähtymään.
Elysionin luoneen Homeroksen ja tämän päivän plastiikkakirurgisissa operaatioissa käyvien ajatus tuntuu joka tapauksessa olevan sama: nuoruus on lähtökohtaisesti parempaa kuin vanhuus.
Oman ikäahdistukseni keskellä huomaan itsekin ihannoivani nuoruutta. Kun aika vielä kaiken huipuksi kultaa muistot, nuoruus vaikuttaa pelkkää onnea sisältäneeltä ajanjaksolta, jonne paluusta jaksaa haaveilla.
Haaveilun lisäksi nuoruuteen voi matkata uudestaan olemalla tekemisissä nuorten kanssa. Jos omasta perheestä ei löydy lapsia tai nuoria, heistä huokuvalle energialle voi altistua esimerkiksi näytelmien kautta. Heti vaikka tänä iltana on mahdollisuus seurata Nilon teatterikerholaisten edesottamuksia Kuusamotalon lavalla.
Nuoren ja innoittavan toiminnan taidonnäytteinä voidaan pitää myös viime viikonloppuna järjestettyjä Kuusamo-opiston tanssinäytöksiä yhtä hyvin kuin Enni Rukajärven olympiamitalia.
Itse pääsen nauttimaan nuorten energiasta suhteellisen usein työni kautta. Toisaalta pääsen juttujeni yhteydessä vierailemaan vanhusyksiköissä ja huomattavasti itseäni pidempään elämää nähneiden kodeissa. Täytyy myöntää, että myös vanhuksista on mahdollisuus ammentaa energiaa.
On vakava vahinko haaveilla elämästä Elysionissa. Se jos mikä masentaa, sillä ikuisen nuoruuden ihannoijalle elämä on yhtä alamäkeä, eikä yksikään päivä tämän jälkeen voi olla edellistä parempi.
Onneksi totuus on toinen, kysykää vaikka mäkihyppääjä Noriaki Kasailta, laulaja Katri Helenalta tai ihan vain aikuisuudesta haaveilevalta lapselta.
Suvi Peltola