Posion kansainvälisessä kahvikuppimuseossa voi tehdä tutkimusmatkan kahvinjuonnin tapakulttuuriin ja kuppien muotoiluun eri maissa
Kumpi tuli ensin, kahvi vai ihminen? Pieni taulu Posion kansainvälisen kahvikuppimuseon seinällä kertoo kahvin alkukodin olevan Afrikassa. Tarkalleen ottaen, luonnontieteellisten tutkimusten mukaan alkukoti on Kaffassa, Kefan länsiylängöllä lähellä Omojokea, nykyisessä Etiopiassa.
Arkeologisten kaivausten perusteella on päätelty, että luonnonvaraista kahvia on kasvanut Kefan länsiylängöllä yhtä kauan kuin siellä on ollut ihmisiäkin. Oikeastaan on vaikea sanoa, kumpi tuli ensin, kahvi vai ihminen?!
Kahvin keksimisestä kerrotaan tarinaa, jossa etiopialainen vuohipaimen nimeltä Kaldi havaitsi vuohiensa valvovan öitä, kun ne olivat syöneet kahvipensaan marjoja. Sitä ei tiedetä, miten kahvi levisi Etiopiasta Arabiaan. Kahvia tiedetään viljellyn Jemenissä viimeistään 1400-luvulla ja luultavasti paljon aikaisemminkin.
Viimeisimmän kuppiparin vuonna 1989 avattu Posion kahvikuppimuseo on saanut Tsékistä tänä syksynä.
– Tsékkiläinen 83-vuotias taiteilija Marenka Švirglova valmisti kaksi keraamista kuppia kuultuaan, että Pentikin Prahan myymälän henkilökunta oli lähdössä vierailumatkalle Posiolle, kahvikuppimuseon vastaava Seija Alasirniö kertoo.
– Olemme saaneet runsaasti kuppeja lahjoituksina museossa vierailleilta matkailijoilta. Moni on kaivanut ullakoita, ja tuo löytämänsä kupin Posion museoon.
Alasirniön mukaan museoon pystytetyt vitriinit ovat jo lähes täynnä kuppeja. Uusia kuppeja voidaan enää ottaa rajoitettu määrä.
– Matkailijat kyllä tietävät, että kahvikuppimuseo sijaitsee Posiolla. Minulla on sähköpostissa parhaillaan viesti kuopiolaiselta lahjoittajalta, joka kysyy, että ottaisimmeko vastaan häneltä käyttämättömäksi jääneet kahvikupit, jotka hän on hankkinut vuonna 1949, Alasirniö kertoo.
– Museossa on myös 34 eri lentoyhtiön lahjoittamat kuppisarjat.
Museossa syksyllä 2005 vieraillut tasavallan presidentti Tarja Halonen lupasi tuolloin lähettävänsä museoon Pietarista saamansa posliinisen kahvikuppisetin. Pian paketti tuli postissa, ja siitä purettiin vitriinin suojiin Halosen lahjoittamat kupit.
Kahvikuppikokoelma sisältää myös huomattavien valtiomiesten käyttämiä kuppeja. Lasivitriinien suojissa on esimerkiksi presidentti Urho Kekkoselle kuulunut kahvikuppi.
Kokoelmasta löytyy muun muassa Suomen eduskunnan valtiopäiväkuppi ja Lapin lääninhallituksen kuppi. Vitriinin suojissa on myös Posion ystävyyskunnan Nessebyn virallinen kuppi. Museon yksi tunnetuimpia kahvikuppeja on Pauligin kultakuppi.
Kahvikuppimuseossa voi tutustua kahvikuppien lisäksi myös kahvinjuontikulttuuriin eri maissa.
Museo kuljettaa kävijän kahvinjuontimatkalle suomalaisesta 1960-luvun heinäladosta aina ranskalaiseen hienoon salonkiin.
Museon seinässä olevassa taulussa kerrotaan arabialaisesta kahvinjuontikulttuurista. Arabialaisen tavan mukaan mausteista kahvia juodaan seurustelujuomana mielellään kolme kupillista; yksi vieraanvaraisuuden osoituksena, toinen nautinnon vuoksi ja kolmas mahdollisten vihollisten varalle.
