”Kun lakit päähän ve­det­tiin kai­kes­ta kaikki tie­det­tiin” – Näin Kuu­sa­mos­sa juh­lit­tiin yli­op­pi­las­juh­lia ja päät­tä­jäi­siä

Tuoreen ylioppilaan Milla                    Haatajan hymy ei hyytynyt lakin päähän saatuaan. Lakin päähän painaminen on symboli suuren aherruksen saamisesta päätökseen.
Tuoreen ylioppilaan Milla Haatajan hymy ei hyytynyt lakin päähän saatuaan.
Tuoreen ylioppilaan Milla Haatajan hymy ei hyytynyt lakin päähän saatuaan.
Kuva: vappu jaakkola

Uudet ylioppilaat ja ammattiin valmistuneet saivat viikonloppuna viimein painaa lakit päähänsä pitkän uurastuksen merkiksi Kuusamossakin.

Kainuun Ammattiopiston Kuusamon toimipisteen juhlia vietettiin perjantaina, ja ylioppilaita juhlittiin lauantaina.

KAO:n juhla oli yhdestoista laatuaan. Ammattiin valmistui lukuvuoden aikana 47 ja perjantaisessa juhlassa 67 opiskelijaa. Näiden lisäksi ammatillisen perustutkintokoulutuksen osatutkinto- tai osallistumistodistuksen on saanut 11 opiskelijaa.

– Aika pähee fiilis, pakko myöntää, totesi opiskelijan puheenvuorossa sähköalalta valmistunut Eetu Takkula huumoripitoisessa puheessaan.

– Muistakaa arvostaa itseänne ja osaamistanne. Ammatti, johon tänään valmistutte, antaa käyntikortin uusiin mahdollisuuksiin, totesi juhlassa koulutusjohtaja Anne Koski-Heikkinen.

Juhlassa Suomen Kuntaliiton ansiomerkin saanut eläkkeelle jäävä Ulla Koskenkorva muistutti valmistuneita myös arvostamaan juuriaan.

– Ottakaa kaikki työ vastaan, perustakaa rohkeasti yrityksiä, perustakaa perhe, lähtekää jatko-opintoihin, lähtekää ulkomaille. Mutta palatkaa kuitenkin Kuusamoon, kun sen aika on.

Juhlassa valmistui useita aikuiskoulutuksen puolellakin ammattiin opiskelleita.

– Hienoa on olla valmis kampaaja, se tuntuu kyllä omalta alalta. Parasta on ollut työhönsä omistautunut opettaja ja laadukas koulutus ja töissä onnistuminen, kertoi hiusalan perustutkinnon kahdessa vuodessa suorittanut Kirsi-Marja Vanttaja.

– Hyvältä tuntuu. Opinnoissa parasta on ollut hyvät luokkakaverit ja hyvä yhteishenki, kehui myös luokkatoveri Johanna Oijusluoma.

Parivaljakko suuntaa seuraavaksi suoraan työelämään, kuten ammattiin valmistuneista moni muukin. Esimerkiksi juuri hiusalan opiskelijoista suuri osa siirtyy vuokratuoliyrittäjiksi suoraan liikkeisiin.

– Hieman jännittää yrittäjäksi ryhtyminen, mutta olen positiivisella mielellä, Vanttaja totesi.

Toisin kuin ammattiin valmistuneet, ylioppilaat yleensä jatkavat lähes poikkeuksetta jatko-opintoihin. Lauantaisessa ylioppilasjuhlassa nähtiin iloisia ilmeitä, kun uurastus palkittiin lakein, stipendein ja todistuksin.

– On kyllä todella helpottunut ja onnellinen fiilis, kertoi koulumenestyksestä sekä historiasta stipendin saanut Siiri Ervasti.

– Olo on sellainen ”vihdoin viimein!”, nauroi matematiikasta stipendin saanut Milla Haataja.

Kevään ylioppilaita oli 53. Kuusamon lukio oli vuosittaisen lukiovertailun 404:stä lukiosta sijalla 49., mistä lukion rehtori Tomi Meriläinen kiittelikin tuoreita ylioppilaita sekä opettajia.

Joukon stipendejä kahminut, Koillissanomien kolumnistinakin toimiva menestynyt ylioppilas Saara Sippola pohti ylioppilaan puheessaan ylioppilaslakin merkitystä.

– Kun olin pieni, ylioppilaslakki oli minulle jonkinlainen aikuisuuden symboli, Sippola totesi.

Puheessaan hän vertasi lakin valkoista samettia yhdessä koettuihin muistoihin, wanhojen tansseihin, abipäivään ja penkkareihin; lakin mustaa nauhaa voitettuihin vaikeuksiin, sekä sinivalkeaa sisäpuolta Suomen ja suomalaisuuden merkitykseen.

– Rakkaat opiskelutoverit, me ollaan tehty valtava työ. Sitä saa ja pitääkin juhlia. Te olette minun lakkini lyyra, Sippola päätti puheensa.

Juhlassa oli vieraana myös joukko riemuylioppilaita, eli 50 vuotta sitten samasta lukiosta lakin päähänsä saaneita.

– Vuonna 1968 kirjoitettiin ylioppilaaksi Kuusamon lukiosta, kertoi Tarja Warpenius, joka saapui myös seuraamaan serkuntyttönsä lakittamista.

– On ne ajat muuttuneet. Hieno on juhlasali, ja ihania prinsessamekkoja - meillä oli silloin ne jakkupuvut, muisteli Australiasta asti riemuylioppilaiden kokoontumista puuhannut Anne Roppola.

Vaikka uusia juhlaperinteitäkin on vuosien varrella syntynyt – kuten tässäkin juhlassa kuultu lukiolaisten muodostaman bändin esitys Anssi Kelan 1972 -kappaleesta – kajahti juhlassa perinteikkäänä ilmoille kirkkaana Gaudeamus Igitur sekä ammattikoulun juhlassakin kuultu Suvivirsi.

Ammattikoulun juhlassa nähtiin puheiden ja musiikkiesitysten lisäksi uutuutena tankotanssia sekä käveltiin Kuusamo 150 vuotta -juhlamarssi. Ylioppilasjuhlassa taas peilattiin historiaan ja luettiin vanhoja kirjeitä Kuusamosta, sota-ajalta nykypäivään asti.

”Olo on sellainen vihdoin viimein!