Kaverit menevät elokuviin tai Heseen syömään, mutta yksi ei pääse mukaan, kun rahaa ei ole. Vanhan mallinen kännykkä herättää koulussa huomiota ja sitä kommentoidaan ikävästi. Harrastuksiin ei ole mahdollista osallistua korkeiden varuste- ja kausimaksujen vuoksi. Pelireissutkin maksavat.
Perheen taloudellisesti tiukka tilanne vaikuttaa monen suomalaislapsen arkeen. Köyhyys on riskitekijä ryhmän ulkopuolelle jäämiseen ja kiusaamiseen.
Suomalaisten lapsiperheiden köyhyys on vähentynyt noin kymmenen vuoden takaisesta huipustaan, mutta viime vuosien aikana suunta on kääntynyt jälleen nousuun.
Vuonna 2014 köyhissä lapsiperheissä asui 126 000 lasta. Se tarkoittaa, että runsas kymmenesosa suomalaislapsista elää kotitaloudessa, jonka käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 prosenttiin väestön keskituloista.
THL:n suhteellisen tuoreen, lapsiköyhyyttä Suomessa 2010-luvulla analysoivan tutkimuksen mukaan jyrkintä köyhyyden kasvu on ollut viime vuosina kahden vanhemman pikkulapsiperheissä. Eniten köyhyyttä on silti edelleenkin yksinhuoltajaperheissä.
Ruokajonoissa lapsiperheiden määrä on kasvanut huomattavasti. Samaan aikaan myös netin keskustelupalstat ovat pullollaan vähävaraisten lapsiperheiden avunpyyntöjä.
Köyhyys on läsnä lasten arjessa erityisesti erilaisina kulutus- ja osallistumismahdollisuuksien eroina. Kuluttaminen on osa lastenkin arkea ja siihen sisältyy tiettyjä odotuksia.
Lapselle köyhyys vaikuttaa lapsen koko elämään. Kyse on myös siitä, miten lapset kokevat kiusaamista. He voivat joutua sivuun kaveripiiristä, jos heillä ei ole harrastusmahdollisuuksia ja varaa ostaa oikeanlaista kännykkää ja vaatteita.
Lapsiperheiden köyhyyttä ei tule vähätellä, sillä köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Köyhyydessä elävät lapset ja nuoret kokevat eniten osattomuutta ja syrjäytymistä.
Valtion ja kuntien toimenpiteillä ja taloudellisilla päätöksillä on kauaskantoiset heijastukset perheiden, lasten ja nuorten elämään, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Monet nyt palveluihin ja palvelujen laatuun kohdistuvat leikkaukset aiheuttavat myöhemmin kuluja korjaavina toimenpiteitä. Nämä kulut ovat moninkertaiset verrattuna ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kuluihin.
Näin kuntavaalien alla tulevia päättäjiä on hyvä muistuttaa siitä, että lapsiperheiden köyhyyteen Suomessa ja omassa kunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ei vain perhepolitiikassa, vaan monilla muillakin politiikan alueilla tehdyt päätökset, esimerkiksi verojen ja maksujen korotukset, heijastuvat lapsiperheiden toimeentulon mahdollisuuksiin.
Haitalliset poliittiset päätökset voitaisiin välttää arvioimalla etukäteen päätösten seurauksia lasten ja lapsiperheiden kannalta. Lapsivaikutusten arviointeja päätösten valmistelussa tulee tehdä aina, mutta erityisen huolella vaikean taloustilanteen aikana.