Kolumni

Kun tytär äi­dil­tään näyttää

Tämä kesä on kyllä ollut erikoinen ainakin minun osaltani. Olen päässyt tekemään oman alan töitä kotiseudulle – ja siinä samassa olen kuulemma muuttunut Kilpijärvestä Karjalaiseksi.

Olen aina kuullut ja ajatellut tulevani ulkonäköni suhteen enemmän isäni sukuun. Vasta tänä kesänä olen alkanut kuulla, kuinka paljon samoja piirteitä minulla on äitini kanssa.

Anteeksi mitä? Missä vaiheessa tämä on tapahtunut?

En tiedä pitäisikö minulla olla huolestunut tilanteesta. Kun kerran olen alkamassa näyttää äidiltäni, odotetaanko minun käyttäytyvän sitten aikuisuuden vaatimalla vakavuudella?

Alan olla iässä, jossa minun odotetaan ottavan vastuuta elämästäni. Olevan aikuinen. Mutta aikuisuus kalskahtaa jo sanana kovin kylmältä ja vakavalta. Sitäkö tulevaisuudessa on minun varalle?

Lapsena sitä oli kiire kasvaa isoksi. Aikuisuus oli jotain uutta ja ihmeellistä, jota piti tavoitella jo varhain. Kuinka naiivi on tuolloin ollutkaan! Oikeasti, mitä silloin mietti?

Nyt isona minulla ei ole mitään kiirettä aikuistua, päinvastoin pyrin välttämään jäykistymistä aikuisuuden rutiiniin.

Henkinen kukkahattu ei vaikuta ainakaan vielä kiristävän liikaa, joten nähtävästi olen jokseenkin onnistunut. Iso saa olla, muttei aikuinen.

Eipä sillä, että aikuisuus olisi täysin ikävä asia. Tietenkin velvoitteita tulee lisää koko ajan, mutta toisaalta se on tuonut oman vapautensa.

Aikuisena saa tehdä aikuisten juttuja, kuten maksaa laskuja tai käydä istumassa iltaa jossain viihtyisässä lähikuppilassa.

Yhtälailla voi olla tekemättä yhtään mitään. On kuitenkin turha purnata siitä jälkikäteen.

Itse olen päättänyt elää elämääni oman pääni mukaan. Tiedän, että minulta odotetaan tiettyjä asioita, mutta en anna sen estää elämääni.

Loppupeleissä elämme vain itseämme varten, emme muille.

Vaikka ikää tulee koko ajan lisää, se ei tarkoita, että kaikesta lapsellisuudesta pitäisi luopua. Itse ainakin nautin suuresti saippuakuplien puhaltelusta, miten lapsellista se onkaan.

Yhtälailla rentouttavaa on sadesäällä kaivaa omenanvihreät Hai-saappaat kaapista ja ihan vahingossa hypätä siihen pihan suurimpaan lammikkoon.

Kannattaa kokeilla, saattaa nimittäin saada jopa hyvälle tuulelle.