Tiistain Koillissanomissa oli juttu väestön ja etenkin työväestön määrän vähenemisestä Pohjois-Pohjanmaalla. Samanaikaisesti, kun meillä on työttömyyttä, niin yritykset valittavat työvoimapulasta ja myös syntyvyys on laskussa. Tilanne ei ole kuitenkaan niin huono kuin luvut antavat ymmärtää.
Suomen tunnetuimman muuttoliikkeen asiantuntijan Timo Aron mukaan eri alueitten välinen kilpailu asukkaista on tulevaisuudessa entistä kovempaa. Viime aikoina on puhuttu paljon yhteiskuntaluokkien eriytymisestä. Eriytyminen koskee hänen mukaansa myös alueellista epätasa-arvoa, kun kaupungit ja eteläinen Suomi vetävät väkeä puoleensa.
Vielä vuosikymmen sitten koulutetut ihmiset palasivat valmistuttuaan kotiseudulleen, koska kasvava julkinen sektori tarjosi töitä. Nyt kuntien rooli ja tehtävät ovat muuttumassa eikä kukaan tällä hetkellä tiedä, mihin suuntaan. Toisaalta esimerkiksi Kuusamossa on lähivuosien aikana jäämässä eläkkeelle suuri joukko työntekijöitä, mikä merkinnee avoimien työpaikkojen määrän merkittävää lisääntymistä.
Yli 35-vuotiaat eivät tutkimusten mukaan juurikaan muuta paikkakuntaa. Koillismaan kannalta olisi tärkeää tunnistaa ne, jotka haluavat toimia vastoin valtavirtaa.
Ensi sijalla ovat täältä pois lähteneet opiskelijat, joihin pitää pitää yhteyttä aktiivisesti muulloinkin kuin joulupäivän baarireissulla. Tunnistamisessa auttaa tieto, jota tänä päivänä on saatavilla enemmän kuin koskaan. Loistavien tilasto-otantojen perusteella pystytään Aron mukaan helposti profiloimaan ne ihmiset, jotka ovat potentiaalisia muuttajia Koillismaalle. Kaikki eivät halua asua kaupungeissa ja hyvin monet pitävät lumesta ja talvesta, kalastuksesta tai metsästyksestä. Heihin kannattaa voimallisesti panostaa.
Aro varoittelee alueiden vastakkaisasettelusta. Se koituisi pitkän päälle vahingolliseksi. Hänen mukaansa koko Suomen asuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sillä on vahvat ja kehittyvät kasvukeskukset pääkaupunkiseudusta puhumattakaan. Mutta vastapainoksi tarvitaan elävää maaseutua, jossa kuntalaisille tarjotaan hyvät palvelut ja mieluinen asuinympäristö.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Annukka Mäkinen korostaa, että nyt tehtävät väestöennusteet ovat vain ennusteita, jotka perustuvat menneeseen aikaan. Niin tulee tapahtumaan, jos mitään ei tehdä. Mäkisen mukaan kunnilla on tällä hetkellä entistäkin tärkeämpi rooli näyttää omalla toiminnallaan, että se on elinvoimainen ja toimiva.
Kaikki suomalaiset eivät tarvitse suurkaupungin tarjoamia palveluja, eikä väestömäärän kehitys ole ainoa mittari kunnan elinvoimaa ja tulevaisuutta ennustettaessa. Se, minkälaiset palvelut ja millaisen elinympäristön kunta asukkailleen tarjoaa, ovat Mäkisen mielestä avainkysymyksiä.