Ei tule helpolla leipä pöytään torikauppiailla.
Internetin aikana kilpailu on yhä kovempaa ja ihmisetkin ovat tulleet niin mukavuudenhaluisiksi, että eivät viitsi aina poistua neljän seinän sisältä ostoksillekaan. Torikauppiaan työ on totisinta taistelua markkinoista, asiakkaista ja leivästä.
Arvostan suuresti torikauppiaita.
Torikauppiaat ovat usein työpaikallaan valmiina jo siinä vaiheessa aamua, kun muut raahautuvat unihiekat silmissä ansiotyöhön.
Torikauppiaat saapuvat myyntipaikalle ennen auringonnousua tai toisinaan jopa ennen auringonlaskua.
Kiertävät kauppiaat saapuvat usein seuraavan päivän myyntitorien läheisyyteen valmiiksi jo iltahämärissä, jotta he ovat valmiita aamulla palvelemaan asiakkaita.
Kesäisin torikauppiailla on siedettävät olosuhteet, jos aurinko paistaa. Silloin ihmisetkin ovat lomillaan hyväntuulisia ja valmiita kuluttamaan rahaa.
Mutta torikauppiasta ei käy kateeksi marraskuun räntäsateissa, eikä tammikuun paukkupakkasilla. Silloin on varmasti monella torikauppiaalla mielessä alan vaihto.
Kun torikauppias maksaa vuokran myyntipaikastaan, mahdollisesti matkustaa pitkänkin matkan torille ja joutuu useimmiten ajamaan normaalia isommalla autolla, niin menot kasvavat suuriksi. Kuusipäiväisen työviikkoon päätteeksi on varmasti moni torikauppias miettinyt tarkkaan työnsä järkevyyttä.
Mutta monelle torikauppiaalle työ on elämäntapa. Torikauppias on oman itsensä herra, mutta työaikoja hänkään ei pysty itse valitsemaan. Aamulla on herättävä aikaisin, jotta rahakirstun pohja peittyisi.
Tänään astelevat taas sadat torikauppiaat asemiinsa samoihin aikoihin, kun ihmiset lukevat aamun uutisia lehdestä.
Torikauppias pystyttää kojunsa ja on valmis palvelemaan.
Hän saapuu paikalle säästä riippumatta ja pyrkii elättämään itsensä myynnillä.
Vapaana, mutta varmasti ajatellen, että elantonsa voisi hankkia helpommallakin.