Mistä ja miltä vuodelta ovat nämä kommentit?
Liitoksella suureen naapurikuntaan meistä tulee syrjäinen kylä, jolla ei ole sananvaltaa eikä lähipalveluja.
Iso kunta jyrää meidät valtuustossa. Eihän meitä ole kuin kourallinen heidän valtuutettuihinsa verrattuna.
Meillä ei ole varaa rahoittaa ison naapurin ongelmia.
Meillä on jo tehty ne kiperät menoleikkaukset, jotka isolla naapurilla on vasta edessä. Meidän tapamme tuottaa palveluja on nykyaikaisempi ja edistyneempi.
Ison kunnan edustaja: pienen kunnan talous ei kestä yksineloa.
Otsikko lehdessä: Pieni hylkäämässä Ison (valtaosa valtuutetuista sanoo ei liitosselvitykselle).
Kuin olisi lukenut Koillissanomia viiden vuoden takaa. Kyse oli kuitenkin Helsingin Sanomien jutusta, jossa puitiin Helsingin ja Vantaan kuntaliitosta.
Pääkaupunkiseudulla on joskus vihjailtu ahtaasta ajattelusta, kun maakunnissa ei kilvan löydä hynttyitä yhteen. Näyttää tuota nurkkakuntaisuutta löytyvän aivan omasta takaa. Vantaan kaupunginvaltuutetut vastustavat mielipidetiedustelun mukaan liitosta lähes yhtenä rintamana kokoomuslaisia lukuunottamatta.
Täältä Koillismaan ylängöltä katsottuna homma näyttää päivänselvältä. Yhteen vaan kaikki pääkaupunkiseudun kunnat. Miten Vantaa ja Helsinki muka eroavat toisistaan? Kukaan ei muista missä raja kulkee, kun vantaalaiset käyvät Helsingissä töissä ja päinvastoin. Ehkä Koillismaan tilanne näytti yhtä selkeältä pääkaupunkiseudulta katsottuna.
Entäpä 8 500 asukkaan Kauniainen, tuo keskellä Espoota sijaitseva rikkaiden veroparatiisi, jossa köyhillä ei ole varaa asua? Jätte kiva veroprosentti (16,50) olisi mennyttä, jos Kauniaisten mainostama ”pieni ja viihtyisä puutarhakaupunki” liittyisi Suur-Helsinkiin, johon Espookin pitäisi kuulua.
Yksi ero löytyy. Taivalkoskelaiset ja posiolaiset kaduntallaajat vastustivat liitosta näppituntumalla arvioituna liki yksimielisesti. Vantaalaisista 60 prosenttia kannattaa liitosta Helsinkiin.
Kuusamossa on jälleen vilkastunut keskustelu keskikaupungin tilasta ja tulevaisuudesta. Samaa pohdintaa perinteisten liikekeskusten ja valtateiden solmukohdissa sijaitsevien kauppakeskusten suhteista käydään eri puolilla Suomea.
Kuusamossa osalla syyttävä sormi osoittaa markettien suuntaan. Jos niitä ei olisi, ydinkeskusta kukoistaisi. Näinköhän?
Kannattaa muistaa, miksi marketit alunperin rakennettiin: pysäyttämään lännestä ja etelästä saapuva liikennevirta Kuusamossa. Ennen marketteja oululainen perhe pakkasi lähimarketista eväät autoonsa ja ajaa posotti suoraan Rukan mökilleen. Nyt he ostavat kuusamolaisten onneksi täältä, ja marketeissa pysähtyessään saattavat käväistä myös keskikaupungilla samalla reissulla.