Eduskunnan käsittelyyn on tulossa muutaman entisen kansanedustajan pystyyn nostama kansalaisaloite eutanasian sallimisesta. Kyse on vakavasta asiasta. Eutanasialla tarkoitetaan vakavasti sairaan ja voimakkaista kivuista kärsivän ihmisen omaan tahtoon perustuvaa elämän päättämistä. Eutanasiassa on kyse ihmisen surmaamisesta. Eutanasian sallimista perustellaan aloitteessa hyvän kuoleman mahdollistamisella ja pitkittyneen kärsimyksen lopettamisella.
Onko kuolinpiikki ainoa mahdollinen vastaus ihmisen kärsimykseen? Kuolemaa lähestyvän ihmisen kärsimys voi olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä. Kärsimystä tulee pyrkiä aina lievittämään. Ihmistä ei tule jättää yksin kipujensa ja vaikeiden kysymystensä kanssa. Kaikki mahdollinen potilasta auttava hoito tulee olla mahdollista. Suurempi merkitys tulisi antaa viimeisten päivien ja viikkojen elämän laadulle kuin elämän keinotekoiselle pitkittämiselle.
Yhteiskunnan inhimillisyyttä ja hyvyyttä voidaan arvioida sen mukaan, miten suhtaudumme kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin lähimmäisiin. Jos vastaus kuolemaa lähestyvän lähimmäisen kärsimykseen on kuolemanpiikki, halutaanko silloin ainoastaan tehokkuuden nimissä hoitaa asia pois silmistä? Olisiko eutanasian salliminen yhteiskunnalta vastuun pakoilua?
Jokaisella tulisi olla mahdollisuus hyvään ja rauhalliseen kuolemaan. Tähän ei tarvita eutanasiaa. Suomessa tulee kehittää saattohoitoa ja mahdollistaa laadukkaan saattohoidon saatavuus asuinpaikasta riippumatta.
On täysin inhimillistä, että vakavasti sairas ja kovista kivuista kärsivä ihminen toivoo kuolemaa. Moni toisten avun varassa elävä vanhus voi toivoa hiljaisesti kuolemaa ja vapautusta elämän taakoista. Eutanasiassa ei ole kysymys ainoastaan yksittäisen ihmisen tahdosta. Eutanasia olisi laillistettuna yhteiskunnan virallinen päätös ja osa lainsäädäntöä. Eutanasia vaatisi tekijöitä. Olisi kohtuutonta edellyttää lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta sairaan ihmisen surmaamista.
Kuolemaa toivovan lähimmäisen sairasvuoteen äärellä kannattaa pysähtyä miettimään, mitä itse vastaavassa tilanteessa toivoisi. Miten lähimmäisen kärsimystä ja tuskaa voisi lievittää? Vai voiko suurin tuska olla rakkaan ja läheisen ihmisen kivun näkeminen?
Kuolevaa lähimmäistä ei saa jättää yksin. Kuolevan toiveet täytyy huomioida. Kuolevan läheisten toiveet täytyy huomioida. Kuolema on yhteisöllinen tapahtuma. Kuolema koskettaa.
Jokaisen kannattaisi kirjata ylös omat toiveet hoitoon ja kuolemaan liittyen. Kuolemasta kannattaisi puhua etukäteen. Itse tahtoisin kuolla omassa kodissa läheisten läsnä ollessa. Tahtoisin hyvästellä itselleni rakkaat ihmiset. Kipuja en toivo. Ehtoollinen ja Kristuksen lupaukset olisivat paikallaan kuolinvuoteella. Kuolinpiikkiä en hyväksy.
Ihmisen elämä on ainutlaatuinen ja ainutkertainen lahja. Kristillisen ihmiskäsityksen perustana on vakaumus, että Jumalan kuvana jokainen ihminen on omana itsenään arvokas. Ihmisen tehtävänä on lievittää kärsimystä ja auttaa kärsiviä lähimmäisiä. Surmaaminen on väärin.
Luoja on määrännyt jokaisen ihmisen syntymän hetken. Luojalla on myös tiedossa jokaisen elämän päättymisen hetki. Joskus Luojan tahtoa voi olla vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Kuolema kuuluu ihmisen osaan ajallaan.