Kolumni

Kur­ki­jär­ven Kivisuo on hienoa aluetta

Minut yllätti tässä jokunen viikko sitten uutinen, jonka mukaan Luonnonperintösäätiö on ostanut 62 hehtaarin määräalan Kuusamon Kurkijärven tien risteyksen lähettyviltä Kivisuolta. Paikka on vajaat kymmenen kilometriä Kuusamon kirkolta Oulun suuntaan.

Tämä alue yhdistyy vuonna 2013 perustettuun Aarnivalkean suojelualueeseen, jonka koko on 56 hehtaaria. Kivisuon alueen on myynyt säätiölle yksityinen metsänomistaja, mistä kiitos hänelle. Aarnivalkean omisti puolestaan aikanaan Metsähallitus. Enpä ole tästä Aarnivalkeastakaan tiennyt aikaisemmin mitään, vaikka olen senkin alueella varmaan liikkunut.

Kivisuon ostettu alue on rinnesuomaisemaa ja puusto on paikoin yli 200-vuotta vanhaa.

Minulle nuo Kivisuon alueet ovat tulleet tutuiksi vuosien mittaan niin kesäisin kuin talvisin. Jokamiehenoikeudella olen kesäisin käynyt siellä marjassa ja suosauvalenkillä ja kevättalvisin hankia hiihtämässä.

Ja täytyy kyllä myöntää, että alueet ovat komeita (suo)alueita. Ja onhan siellä metsääkin, vaikka muutamista kohdin vähän suojellun alueen laitamilta on viime vuosina puita hakattukin.

Kivisuosta vähän idemmäksi on vielä Kalliovaara ja Kallioaluslampi, jotka myös ovat hienoja paikkoja. Joskus kevättalvisin Kivisuon alueella on näkynyt metsoja hakomassa ja satuinpa siellä kerran metsojen soitimellekin.

Monia ihmisiä suot eivät houkuttele, mutta minua kylläkin. Ja monesti Kivisuon maisemissa näyttää olleen keväthangilla hiihtämässä ainakin Moilasen Leevi leveistä metsäsuksen jäljistä päätellen sekä joku muukin lisäkseni. Useasti olen miettinyt, että mikä matkailuelämys suomalaiselle ja vielä enemmän ulkomaalaisille olisi liikkua suksin (jos osaa) tai jopa kävellen keväthangilla, tehdä tulet, paistaa makkaraa tai ainakin syödä eväitä suosaarekkeen ikivanhan käkkärämännyn alla.

Itse en koe olevani mikään luonnonsuojelija enkä siihen ryhmään mitenkään kuuluisikaan nykyluokituksella, jonka mukaan (ainakin parhaita) luonnonsuojelijoita ovat pääkaupunkiseudun kivitaloissa asuvat ihmiset. Siitä huolimatta, että asun maalla, luonnossa ja soilla on mielestäni mukava liikkua.

”Kivisuon alueella on näkynyt metsoja hakomassa ja satuinpa siellä kerran metsojen soitimellekin.