Taivalkoskella päästään hiihtämään ensilumenladulla jo tällä viikolla, lupaa kunnan maarakennusmestari Kari Siikaluoma.
Ensilumenladun tekijöiden huolena on lämmin kesä, minkä vuoksi Taivalkosken Hiihtokeskuksen takaiselle soramontulla varastoitu lumimäärä on sulanut silminnähden. Säilöttyä lunta on tarkoitus käyttää ensilumenladulla ja hyppyrin vauhtimäessä.
– Olemme peräkkäisinä talvina tehneet saman määrän lunta. Silmämääräisesti arvioiden lumikasa on sulanut nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Lunta tykitettiin säilöön soramontulle viime talvena yhteensä 10 000 kuutiota.
Säilötty lumimäärä riittää Siikaluoman mukaan ensilumenladun tekoon, mutta ladun pituus on vielä arvoitus.
– Viime vuonna saimme tehtyä latua 1,2 kilometriä Hiihtokeskukselta soramontulle, Siikaluoma kertoo.
Jos säilöttyä lunta on kesän aikana sulanut paljon, ei ladustakaan tule yhtä pitkää kuin viime vuonna.
– Sen näkee sitten, kun alamme ajamaan sitä ladulle soramontulta hiihtokeskusta päin.
Ladun teko alkaa tiistaina, kun maa-aines poistetaan lumikasan päältä. Latupohjan tekoon ryhdytään keskiviikkona.
Taivalkosken kunnan liikuntavastaavan Petri Voutilaisen mukaan pyrkimyksenä on, että ensimmäiset hiihtäjät pääsevät ladulle sivakoimaan tänä perjantaina.
Latujen ja rinteiden lumetus Taivalvaaralla on suunniteltu tarkkaan. Ensimmäisenä varastolumipäällysteen saa ensilumenlatu, seuraavaksi HS80-hyppyrin vauhtimäki.
– Heti kun tulee pakkasta, alamme lumettamaan hyppyrimäkiä lumitykeillä, Siikaluoma kertoo.
Tykkilunta puhkutaan hyppyrimäkiin ja rinteisiin neljän matalapainelumitykin voimin. Voutilainen kertoo, että paras lämpötila tykittämiseen on viisi miinusastetta tai sen alle.
Hyppyrimäkien jälkeen vuorossa ovat laskettelurinteet. Ne pyritään Siikaluoman mukaan saamaan auki jouluksi.
Latuverkkoa ei Taivalkoskella keinolumeteta, vaan se jää odottamaan luonnonlunta.
Taivalvaaran lumitykit käyttävät noin 30 000 kuutiota vettä vuosittain. Vesi otetaan Taivalvaaran pohjavesialueelta. Vesi on niin puhdasta, että se tuo oman haasteensa onnistuneeseen tykitykseen.
– Pohjavedestä on vaikeampi tehdä lunta kuin järvi- tai pintavedestä. Niissä likapartikkelit auttavat lumikiteiden muodostumista, Siikaluoma selventää.
Keväällä rinteiden lumen sulaessa vesi palautuu takaisin maaperään ja sitä kautta pohjavesivarantoihin.
– Tämä on tällaista uusiokäyttöä, Siikaluoma toteaa.
Syötteellä ensilumenladut tehdään tykkilunta käyttäen. Latujen tekijät odottavat niin ikään pakkasten kiristymistä.
– Käynnistämme lumetuksen välittömästi, kun sää sen sallii, Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy:n aluejohtaja Jussi Kiiskilä kertoo.
Posiolla ensilumen latuja ei ole lainkaan. Hiihtoväki odotteleekin luonnonlunta Kotivaaran ja Kirintövaaran reiteille.
Kirintövaaran laskettelurinteet ovat viime vuosina avattu vasta kevätkaudelle, kun luonnonlunta on riittävästi.
Syötteellä selvitetään säilölumen käyttöä
Syötteellä odotetaan pakkasten tuloa, jotta rinteiden ja latujen keinolumetus voi alkaa. Rinnekausi on kolmena aikaisempana vuonna avattu marraskuun puolivälin jälkeen.
– Seuraamme päivittäin lyhyen ja pitkän aikavälin ennusteita. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keli alkaa kylmenemään viikon sisällä, aluejohtaja Jussi Kiiskilä Iso-Syötteen Hiihtokeskuksesta kertoo.
Säilöttyä lunta ei Kiiskilän mukaan käytetä Syötteellä ollenkaan, vaan kaikki rinteiden ja latujen tarvitsema lumi ennen luonnonlumen tuloa tehdään keinotekoisesti kuudellatoista lumitykillä.
Sopivan pakkasjakson sattuessa kohdalle menee Kiiskilän mukaan noin kolme-neljä päivää, että latujen tarvitsema lumimäärä on saatu tuotettua. Lumen säilöntä kiinnostaa Syötteellä:
– Lumen säilömisen suhteen me olemme käynnistäneet tekniset ja taloudelliset selvitykset.
Vaikka Syöte kuuluukin lumivarmimpiin alueisiin, keinolumella varmistetaan hyvät rinteiden pohjat. Tämä takaa niiden mahdollisimman pitkän aukiolon, vaikka keväällä olisikin lämpimämpiä päiviä. Tuleva rinnekausi jatkuu Kiiskilän mukaan pitkälle kevääseen, jopa vappuun saakka.
– Iso-Syötteellä lasketellaan vielä vappupäivänä, Kiiskilä lupaa.