Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Matkailun laajuus tekee Kuusamosta erityisen pikkukaupungin Suomessa. Sen ansiosta paikkakunnan palvelut ovat maan parhaat väkilukuun suhteutettuna.
Lisäksi palveluiden laajuutta on puoltanut ja suojannut etäisyys suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon taso on Kuusamossa aivan toista kuin Orimattilassa ja Kempeleessä.
Vaikka narinaa aina kuuluu, ja se kuuluu asiaan, niin pääosa kuusamolaisista on ylpeitä ja tyytyväisiä paikkakunnan monipuolisuudesta. Tämä on osoitettu valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin eri kaupunkien asukkaiden tyytyväisyyttä palveluihinsa.
Myös valtiovalta kohteli Kuusamoa hyvin. Menneiden vuosien syrjäisyyskertoimet takasivat hyvät valtionosuudet, joista taisteltiin. Kansan keskuudessa kiirii legenda Paulin kyynelistä, joilla Saapungin Paulin kerrotaan pelastaneen Kuusamon valtionosuuksien leikkauksilta 90-luvulla.
Kuusamoa on vuosikymmeniä rakennettu kuin kahta kahta kaupunkia. Paikkakunnan palveluvarustus on suunniteltu, paitsi paikkakunnan vakituisen väen tarpeita silmällä pitäen, myös matkailijoille ja mökkiläisille. Kuusamolaisten sietää katsella ympärilleen.
Yhtälö on toiminut, koska matkailutulo on kasvanut tasaisesti, ja paikkakunnalla on muuta vireää yritystoimintaa. Väestökehitys ja -rakenne olivat pitkään edullisia verrattuna muihin Pohjois- ja Itä-Suomen kuntiin.
Nyt suhdanne- ja rakennemuutos iskee Kuusamoa ikävästi yhtä aikaa. Matkailu on alamaissa, mutta tulevaisuuden kasvutavoitteet ovat kovat: 180 000 majoitusvuorokautta lisää vuoteen 2020 mennessä.
Matkailu tuo rahaa, mutta samalla menopainetta kaupungille. Esimerkiksi: pitää kunnostaa puolen tuhatta kilometriä latua joka talvi, ja moni matkailuinvestointi on vaatinut kaupungin osallisuutta. Näitä ei Orimattilassa tarvitse miettiä.
Väestön ikääntyminen lisää kaupungin menoja puolesta miljoonasta miljoonaan euroa vuosittain. Tämä summa on löydyttävä lisää joka ikinen vuosi seuraavan 20 vuoden ajan, ja siihen tavanomaiset menonlisäykset päälle.
Jos mitään ei tehdä, Kuusamon talous ajautuu useita miljoonia alijäämäiseksi jo ensi vuonna. Tunteita kuumentava yläkoulujen yhdistäminen on vasta alkusoittoa syksyn rytinöille.
Kunnille sälytetyt tehtävät ovat kaksinkertaistuneet 20 vuodessa. Puolet pois! Vain siten raha riittää niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat ja tulevaisuuden rakentamiseen.
Kuusamon ja Suomen idea pitää keksiä uudestaan.
Petri Karjalainen