Ketä me kuusamolaiset olemme? Vastauksen voi hakea pikakelaamalla Suomen asutushistorian päälinjat. Suomalaisten pääjoukko saapui Suomenlahden takaa. Yhden näkemyksen mukaan kaikki suomalaiset polveutuvat noin 2 000 kantasuomalaisesta.
Kuusamo asutettiin pääosin Savosta siten, että 1670 kuusamolaisia oli noin 40 perhettä. Väkiluku kasvoi nopeasti, mutta syrjäisestä sijainnista johtuen väen vaihtuvuus oli vähäistä. Kuusamolaisia lasketaan olleen noin 1 200 henkeä vuonna 1750 ja noin 3 000 henkeä vuonna 1800. Enemmälti Kuusamoon on muuttanut uutta verta Itä-Karjalan kansannousun jälkeen 1920-luvulla, ja sotien jälkeen, kun muun muassa isojaon ja koululaitoksen laajenemisen myötä paikkakunnalle virtasi uutta väkeä. Viime vuosikymmeninä ihmisen liikkuvuus on lisääntynyt huomattavasti.
Perimän tutkijoille kuusamolaisgeenit ovat mielenkiintoinen pala purtavaksi. Tämä kävi ilmi tiedotustilaisuudessa, jonka maailman huippututkijat järjestivät Kuusamossa tiistaina. Paikalla oli professori Richard Durbin, tiedemaailman eniten siteerattu eurooppalainen tutkija. Hän johti tutkijaryhmää, joka onnistui ensimmäisenä selvittämään ihmisen koko perimän.
Sukuperimä on herkkä asia. Kaikki me kannamme sitä mukanamme, emmekä sille mitään voi. Syntyessämme saimme geenit, jotka luovat vireen elämäämme. Esimerkiksi pituuskasvu on lähes kokonaan ennalta kirjoitettu, eikä ympäristötekijöillä tai elintavoilla juuri ole vaikutusta. Lihavuus puolestaan johtuu sekä perimästä että elintavoista, mutta huomattavasti enemmän elintavoista.
Professori Aarno Palotie sanoi tärkeän asian. Geenit eivät ole vika tai virhe, vaan ominaisuus. Ei siis ole olemassa hyvää tai huonoa perimää. Kaikkien ihmisten geenit ovat 99,9 prosenttisesti samanlaisia.
Kuusamolaiset voivat siis kantaa esi-isiltä ja -äideiltä saamaansa perimää yhtä ylpeänä kuin kaikki muutkin.
Joitakin perinnöllisiä sairauksia esiintyy Itä- ja Pohjois-Suomessa enemmän kuin muualla maassa. Kuusamossa tehtävä tutkimus voi aikanaan tuoda lisävalaistusta ja ehkä poikia uusia hoitokeinoja.
Voivatko kuusamolaiset mennä naimisiin keskenään ja saada lapsia? kysyttiin yleisöstä. Siitä vain, vastasi professori Palotie hymyssä suin ja sali ihmisiä remahti nauramaan. Yhtä lailla voi sairastua, vaikka omat isovanhemmat olisivat neljältä eri mantereelta kotoisin. Geenimutaatioita tapahtuu jokaisessa ihmisessä. ”Maailmanlapsen” ja kuusamolaislapsen erona on se, että tilastollinen todennäköisyys sairastua tiettyihin harvinaisiin sairauksiin on kuusamolaisella kohollaan.
Vakavia ongelmia aiheutuu vain ääritapauksissa. Professori Palotie otti esimerkin Lähi-idän laaksokulttuurista, jossa sukuavioliittoja on suosittu.