Kuu­sa­mo­lais­syn­tyi­nen Tuula Linna La­ki­mies­lii­ton pu­heen­joh­ta­jak­si: "Ju­ris­tin ammatti on sopinut minulle kuin nenä päähän"

Kuusamolaissyntyinen Tuula Linna valittiin Lakimiesliiton puheenjohtajaksi. Kitkantien kaksikerroksisesta puutalosta ponnistettiin Turun yliopiston kautta oikeusministeriöön ja sieltä professoriksi. Kokenut juristi peräänkuuluttaa kevyempiä oikeusprosesseja.

Tuula Linna (s. 1957) maalaa vapaa-ajallaan tauluja. Taiteellisuus tulee verenperintönä, sillä Linnan äiti Maija- Liisa Haarala opetti Kuusamo-opistolla posliinimaalausta.
Tuula Linna (s. 1957) maalaa vapaa-ajallaan tauluja. Taiteellisuus tulee verenperintönä, sillä Linnan äiti Maija- Liisa Haarala opetti Kuusamo-opistolla posliinimaalausta.
Kuva: Sebastian Trzaska

Kuusamolaislähtöinen Tuula Linna aloitti tämän vuoden alusta Lakimiesliiton ensimmäisenä naispuheenjohtajana. Pitkän uran oikeusministeriössä ja yliopistomaailmassa tehnyt prosessioikeuden professori haluaa kolmivuotisella puheenjohtajakaudellaan kantaa kortensa kekoon tavallisen kansalaisen oikeuden saatavuudesta. Lakimiesliiton Taloustutkimuksella tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista kun ei uskaltaisi lähteä oikeuteen sen kulujen takia.

– Oikeuden saatavuus on tärkeää ihan jokaiselle. Tarvitsemme parannuksia ja uudistuksia, kuten kevyempiä, kiinteähintaisia prosesseja pienille riidoille, Linna kertoo.

Linna, omaa sukuaan Haarala, on kotoisin Kuusamon keskustan Kitkantieltä, kaksikerroksisesta puutalosta, joka sijaitsi nykyisen poliisitalon edessä.

– 50-luvulla Reino Rinteen kirjakauppaa ja Pajulan autokauppaa vastapäätä sijaitsi jo nyt purettu puutalo, jossa sijaitsi isojakotoimisto. Se oli synnyintaloni.

Isojakotoimisto oli perheen työpaikka. Isä Juhani Haarala oli kartoittaja ja äiti Maija-Liisa Haarala (o.s. Tornberg) taas kartanpiirtäjä.

– Olen maanmittariperheen lapsi, velikin hankki maanmittarikoulutuksen, mutta minusta ei tullut maamittaria, vaan minusta tuli juristi, Linna kertoo nauraen.

Lakimiesura kiehtoi yhteiskuntaopista ja historiasta kiinnostunutta Linnaa.

– Minua kiinnosti oikeusjärjestys, ei niinkään politiikka, vaan mitenkä yhteiskunta toimii ja mitkä ne säännöt ovat siellä.

Oikeustiede tuli Linnan mukaan välähdyksenä mieleen ja varmuus tuli pääsykoekirjoja lukiessa.

– Tajusin, että tämä on se minun juttuni enkä ole voinut kuvitella, että mitä muutakaan olisin voinut olla.

Opiskelupaikka avautui Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Muutto Kuusamosta Aurajoen varrelle oli iso muutos.

– Se oli suuri ja hieno kaupunki. Matka oli pitkä ja vanhempia näki harvakseltaan.

Opintojen jälkeen Linna väitteli oikeustieteiden tohtoriksi. Tämän jälkeen työtilaisuudet ovat avautuneet eteläisestä Suomesta.

– Ei näitä työpaikkoja olisi sittemmin niin Kuusamossa kovin monelle lakimiehelle ollutkaan.

Yksi syy Linnan ammatissa viihtymiseen on juristin koulutuksen tarjoama monipuolisuus. Linna on työskennellyt sekä lainsäädäntöneuvoksena että prosessioikeuden professorina Lapin ja Itä-Suomen yliopistoissa ja nyt Helsingin yliopistossa.

– Juristikoulutuksella voi olla asianajaja, syyttäjä tai kihlakunnanvouti, Linna listaa esimerkkejä.

Linna nauttii työstään, vaikka käsitteleekin rankkoja aiheita aina ulosotosta rikosprosessiin.

– Juristin ammatti on sopinut minulle kuin nenä päähän.

Kokenut juristi on nähnyt uransa aikana huolestuttavan ilmiön: ihmiset eivät juurikaan lähde hakemaan oikeudellista asiantuntija-apua. Syynä on raha. Mielikuva asianajajapalveluista on, että ne ovat valtavan kalliita. Linnan mukaan osa prosesseista onkin, ja sen takia niiden rinnalle tarvittaisiin kevyempiä ja halvempia prosesseja. Sovittelu on tästä yksi esimerkki, jota voisi Linnan mukaan soveltaa entistä useammin.

– Tuomari voi toimia sovittelijana riidassa, jolloin raskasta käsittelyä ei tarvita.

Tuula Linna on Lakimiesliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Häntä kysyttiin puheenjohtajaksi viime vuoden puolella ja hän otti paikan vastaan.

– Kun minulta tiedusteltiin, että haluanko ottaa paikan vastaan ja tiesin, että nainen ei ole vielä ollut puheenjohtajana, tietenkin halusin ottaa haasteen vastaan.

Tasa-arvo on Linnalle sydämen asia.

– Mehän olemme tehneet tasa-arvotyötä Lakimiesliitossa vuosikaudet. Työelämän tasa-arvon ja perhe-elämän sovittaminen yhteen ovat olleet kärkihankkeitamme jo pitkään.

Linna on asunut perheensä kanssa Helsingissä jo pitkään ja siellä professori uskoo asuvansa työuransa loppuun asti. Perheessä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta. Vapaalla Linna viihtyy maalaten ja lastenlasten kanssa aikaa viettäen.

Kuusamo on pysynyt Linnalle tärkeänä paikkana monestakin syystä.

– Vanhemmat ovat elossa ja heitä on toki ikävä, käymme heitä välillä katsomassa.

Vanhempien lisäksi Kuusamossa on perheen kesämökki.

Etelässä asutut vuosikymmenet eivät ole pyyhkineet kuusamolaisen ylänköluonnon muistoja Linnan mielestä.

– Aina kun näen kuusamolaisen kangasmetsän, sisälläni läikähtää.