Kuusamon Prisman takana sijaitsevalla Rinki-kierrätyspisteellä käy pienoinen kuhina keskiviikkoaamuna. Autoista nostettuja tavaroita laitetaan tottuneesti keräyastioihin.
Yksi paikalle tulleista on Marja-Leena Lampinen. Hän tuo kierrätykseen muovisia rasioita ja sanomalehtiä. Matkaa Lampisen kodista Liikasenvaarasta keskustaan kertyy kuusikymmentä kilometriä. Siksi on hyvä, että kierrätyspiste sijaitsee lähellä kauppaa.
– Kauppareissullahan nämä tulee vietyä.
Lampinen harmittelee joidenkin ihmisten asennetta kierrätyksessä. Tämä näkyy hänen mukaansa esimerkiksi pahvisissa pakkauksissa. Kerran hän kohtasi näyn, jossa kokonaista pahvilaatikkoa oli yritetty sulloa kierrätyslaatikon luukusta sisään. Se oli jäänyt jumiin, tukkien reiän kokonaan.
– Siihen pitäisi kiinnittää huomiota, että olisi aikaa pistää ne pienemmäksi ensin, Lampinen päättää.
Kuusamolainen Timo Viinikka on siivonnut vintiltään tarpeetonta tavaraa. Ne ovat löytäneet tiensä oikeisiin astioihin.
Kierrätystoiminnan taso on ollut hänen mielestään hyvällä tolalla.
– Minun mielestäni kierrätys toimii, Viinikka kertoo laittaessaan pahvista kirjekuorta jäteastiaan.
Loput jätteet menevät totutusti jäteasemalle.
– Sinne viedään ne, mitkä eivät tänne sovi.
Tällä viikolla mediassa on ollut paljon keskustelua muovijätteen loppusijoituksesta ja kierrätyksestä. Lännen Median Kalevassa, Turun Sanomissa sekä Aamulehdessä tiistaina julkaisemassa uutisessa todettiin useiden kiinalaisten kaupunkien heittävän suoraan mereen osan muovijätteestä, jota maahan rahdataan suuria määriä. Euroopan osuus tästä on jutun mukaan lähes puolet.
Asia sai hieman positiivisemman käänteen, kun keskiviikkona sekä Lännen Media että Yle kertoivat, että tällä hetkellä Kiina ei edes vastaanota EU:sta tulevaa muovijätettä.
Muoviongelma on kuitenkin olennaista monissa muissa maissa: Suomen ympäristöministeriön mukaan muoviongelmasta kärsitään tätä nykyä erityisesti Vietnamissa, Thaimaassa, Malesiassa ja Indonesiassa, Ylen uutisessa kerrotaan.
Vesissä oleva muovijäte aiheuttaa ongelmia: eläimet voivat esimerkiksi syödä muovia ja sitä kulkeutuu näin mikromuovina ravintoketjussa eteenpäin. Sen vaikutuksia eliöihin ei vielä tarkalleen tiedetä.
Kuusamolaisten Rinki-ekopisteisiin lajittelema muovijäte viedään Fortumin muovijalostamolle Riihimäelle. Siitä noin 70% käsitellään uusiomateriaaliksi ja noin 30% poltetaan energiaksi. Näin tapahtuu kaikelle suomalaisten yksityishenkilöiden lajittelemalle muoville. Se ei siis päädy maailman meriin kaukomaiden kautta.
Muovin lajittelu on vielä sangen tuore asia, sillä Riihimäen jalostamo perustettiin vuonna 2016. Sitä ennen kotitalousjätettä päätyi paljon kaatopaikoille.
Aluepäällikkö Harri Patana Suomen EkoRinki Oy:stä toteaa, että vuodesta 2016 lähtien jokainen kulunut vuosi on sujunut kierrätyksen osalta paremmin.
– Koko ajan materiaalimäärät ekopisteillä myös muovinkin osalta ovat nousseet.
Patanan mukaan muovin ja muovipakkausten saama näkyvyys lisää suoraan käyttäjäkuntaa Ringin ekopisteillä. Julkisuus näkyy kysynnässä.
– Viimeisten neljän vuoden aikana se [muovipakkausten keräyspiste] on ollut kaikkein kysytyintä meiltä.
Niin matkailijat kuin paikallisetkin tuntuvat ottaneen keräyspisteet kaikilta otsin hyvin käyttöönsä.
–Kyllä ne ekopisteet löytyvät, Patana kertoo.
Jäteaseman kuuluisi olla käyttökelpoiselle tavaralle viimesijainen paikka. Kesäsiivoukseen ryhtyneet, nyt siis huomio. Löytyikö mökiltä vanhoja lehtiä? Keittiön kaapeista vanhoja astioita? Pois heittämisen sijasta niitä voi tarjota kierrätystä tekeville tahoille.
– Siivouksessa syntyy monesti käyttökelpoista tavaraa, yhdyskuntatekniikan insinööri Teemu Junttila Kuusamon kaupungilta kertoo.
Hän antaa innokkaille roskiinviskojille kaksi vinkkiä: rakennustarvikekierrätys Muuntamon sekä kierrätysmyymälä Löytölän.
– Toivoisin, että ennen kuin ihmiset toisivat niitä tavaroita jäteasemalle ja maksaisivat laskun, niin tarjoaisivat jompaan kumpaan näistä.
Löytölä ottaa lahjoituksina vastaan puhtaita, ehjiä vaatteita, astioita ja huonekaluja.
Muuntamo taas toimii rakennustarvikkeiden kierrätyspisteenä, jossa ylijäämästä ja ehjästä rakennus- sekä purkumateriaalista valmistetaan uusiotuotteita.
Jätelainsäädännön tavoitteet kiteytettynä ovat vähentää jätteiden määrää, ehkäistä jätteistä ja sen huollosta aiheutuvia haittoja ja vaaroja, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä varmistaa toimiva jätehuolto.
– Tavaran hyödyntäminen tavarana on ensisijainen tavoite, Junttila selventää.
Hän toivoo ihmisten ymmärtävän käyttökelpoisten tavaroiden päälle, niistä kun saattaa olla jollekin toiselle ihmiselle paljonkin iloa.
MUOVIN KIERRÄTYSVINKIT
Pistä keräykseen tyhjät myyntipakkaukset, kuten jogurttipurkit ja ruokapakkaukset
Pese ja kuivaa pakkaukset
Älä pistä vaarallisten aineiden pakkauksia muovikeräykseen
Älä heitä pois käyttökelpoista tavaraa, vaan mieti, olisiko siitä jollekulle toiselle iloa.
