Veijon Visan tietokilpailukysymykseksi esitän seuraavaa: millä kuusamolaisella yrityksellä on todennäköisesti kassassaan eniten rahaa. Veikkaan, että harva tietää.
Vastaus on Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta (Evo), jolta löytyy rahana ja sijoituksina lähes 18 miljoonaa. Tämä siitä huolimatta, että Evo on juuri investoinut Rukan puhdistamoon kymmenen miljoonaa. Vuonna 2014 osuuskunnan likvidit varat olivat 23,7 miljoonaa.
Evon liikevaihto oli 8 miljoonaa viime vuonna. Mahtaako Suomesta löytyä toista saman kokoluokan yritystä, jonka kassavarat ovat yli kaksi kertaa liikevaihdon verran? Epäilen.
Roope Ankan rahasäiliöön vertautuva kassavaranto joutuu outoon valoon, kun asiaa tarkastelee osuuskunnan perustehtävän näkökulmasta. Osuuskunnan tehtävänä on tuottaa hyötyä jäsenilleen, ei osuuskunnalle itselleen. Ero on periaatteellisesti merkittävä.
Mihin Evo tarvitsee jättikassaansa, kun osuuskunta voisi rahoittaa investointinsa lähes nollakorkoisella lainalla? Evo on tehnyt vuosittain vajaan miljoona euroa voittoa. Ennen kuin raha on kilahtanut voittotilille, on siitä maksettu 20 prosentin yhteisövero, joka vielä muutama vuosi sitten oli 24 prosenttia. Käteistä rahaa ei kannata kerätä investointeja varten. Paitsi, jos ehdoin tahdoin haluaa jakaa osakkaiden rahoja valtion pohjattomaan kassaan.
Jos kyseessä olisi normaalien liiketalouden sääntöjen mukaan toimiva osakeyhtiö, kassavaroja olisi jo aikaa sitten jaettu osinkoina osakkaiden hyödyksi.
Evon omaisuus ei kuulu Evolle, vaan osuuskunnan jäsenille. Reiluin keino palauttaa omaisuutta takaisin osakkaille olisi alentaa Evon kuluttajahintoja. Silloin hyöty jakautuisi osakkaille samassa suhteessa kuin rahaa on osuuskunnalle maksettu. Mitä teki Evo vuonna 2016? Korotti vesi- ja viemärihuollon kulutusmaksuja neljä (4) prosenttia! Ja vieläpä tilanteessa, jossa kuluttajahinnat muutoin pysyivät ennallaan tai jopa laskivat, ja inflaatio on lähes nolla.
Pari sanaa Evon puolustukseksi. Ylisuuri kassa on kertynyt pikku hiljaa, kun Rukan ja taajaman jätevesipuhdistamojen rakentamisesta on tapeltu vuosikymmenet. Evon sijoitukset ovat tuottaneet euromääräisesti enemmän kuin mitä osuuskunta on maksanut yhteisöveroa. Joskus tulevaisuudessa rakennettavan taajaman puhdistamon kustannusarvio lienee 10-12 miljoonan haarukassa.
Yhtä kaikki, Evon miljoonien purkaminen järkevässä määrin osakkaiden hyödyksi palauttaisi rahat oikeille omistajilleen ja piristäisi merkittävästi aluetaloutta.