– Kiitos Kuusamon vahvasta imagosta kuuluu matkailuelinkeinolle, Kaupunkien maineista vuonna 2016 hallintotieteiden tohtoriksi väitellyt Timo Halonen sanoo. Halonen toimi Kuusamon kaupunginjohtajana vuodesta 2003 vuoteen 2015 saakka.
Halonen arvioi, että riidatkin voivat olla mahdollisuus kaupunkien maineille. Jos ne ratkaistaan.
Erityisen tärkeää ulkopuolella rakentuva maine on matkailuun investoiville paikkakunnille.
– Toki Kuusamon maine on rakentunut myös aina kansallisromanttisista kuvista, Paanajärven paimenpojasta ja vaikkapa Paavo Noposen tarinoista mystisestä Koillismaasta, sen ihmisistä ja historiasta. Myös urheilulla on ollut vaikutusta Susi-Kallesta Nordiciin ja aina nykypäivän Enni Rukajärveen asti, Halonen valaisee maineen monia kerroksia.
Koillismaalaisia ovat jälleen puhuttaneet monien kuusamolaisten identiteetin ja monien matkailijoiden kannalta merkittävät porot.
– Olen seurannut Koillismaalla käytyä keskustelua poronhoidosta, Halonen sanoo.
Keskustelu poroista äityi aina niin alatyyliseksi, että Koillissanomat katkaisi toistaiseksi porokeskustelun Meille soitettiin -palstalla. Itseään toistava viestittely harvojen toimesta on tauolla ainakin kunnes jotain uutta ilmenee.
Halonen arvioi, että poliittiset riidat voivat poikia hyviä ratkaisuja, joista onkin lopulta maineelle etua ulkopuolisten silmissä.
– Esimerkiksi kaivoskeskustelussa pelissä oli Kuusamon maine, hän kuvaa tilannetta erityisesti vahvoja mielikuvia herättäneen uraanin tultua mukaan keskusteluun.
– Kuusamolaiset riitelivät, mutta osasivat ratkaista asian hyvin, Halonen arvioi.
Ulkopuolelta katsottuna näyttää siltä, että myös poronhoitokeskustelulla voi olla vaikutusta Kuusamon maineeseen.
– Poro ja revontulet ovat pohjoisen symboleja ja ne ovat hyvin vahvoja viestejä siitä mitä kuusamolainen elämänmuoto on, Halonen kuvaa Kuusamon vaakunan matkailuelinkeinolle merkityksellistä symboliikkaa.
Halonen ei pidä esitystä poronhoidon lopettamisesta kannatettavana kunnan maineen kannalta.
Halosen mukaan Kuusamon maineen aidolle syvällisyyden tasolle yltää Suomessa on vain erittäin harvoja paikkoja.
– Menestyksen luomisessa on osattava käyttää ja yhdistää tuotemarkkinointia tähän Kuusamon imagon voimaan. Halonen kuvaa.
Halonen näkee alueen luonnon ja ihmisten rajoissa imagon kannalta mielenkiintoa synnyttäviä jännitteitä. Myös poronhoitokeskustelu heijastaa näitä.
– Kuusamossa sijaitsee lapin ja lannan raja, Venäjän raja on lähellä.
– Kaupungin vahvaa imagoa voidaan yhdistää aluebrändin alle myös tuotteissa, kuten esimerkiksi Kuusamon Juuston ja Pölkyn markkinoinnista matkailumainontaan.
Maineen kannalta Halonen näkee aitouden ja totuuden merkityksellisenä, kun taas imagoa voidaan enemmän rakentaa. Hänen mukaansa vain harvalla kaupungilla on niin hyvä maine, kuin Kuusamolla on.
– Tässä poronhoito on valtti, joka on aito. Siksi sitä ei pidä missään tapauksessa hylätä, Halonen sanoo ja jatkaa, että poron edustama villeys ja vapaus ilman muuta kärsisi, jos porot aidattaisiin ympärivuotisesti.
Halonen ymmärtää myös poronhoidon haitoista valittavia ihmisiä.
– Esimerkiksi liikenneonnettomuuksia tapahtuu ja maatalouden ongelmat tunnistetaan. On hyvä että näistä keskustellaan, se antaa mahdollisuuden ratkaisun löytämiseen.
Kuusamolaiset eivät itse päätä maineestaan, vaan se syntyy ulkopuolelta käsin. Ulkopuolinen katse määrittelee kuitenkin myös omakuvaa, sitä mitä ollaan. Identiteetin, imagon ja maineen suhde onkin vastavuoroinen.
Näistä maineeseen vaikuttaminen on vaikeinta.
– Maine se syntyy ulkopuolella – siitä aidosta minkä ulkopuoliset näkevät.
– Oikeastaan ainoa keino on se, miten tavalliset ihmiset puhuvat Kuusamosta. Se puhe on aitoa ja sillä on vaikutusta. Jos esimerkiksi paikkakuntalainen kertoo vaikkapa autossa kyydittävälle vieraalle, että Kuusamon strateginen tavoite (olla luontokaupunki) on vain herrojen hömpötystä, niin siitä tuleekin sitten totuus kyyditettävälle.
– Maine voidaan toki menettää, mutta maine voi myös vahvistua, jos ratkaisu riitaan löytyy ajoissa, Halonen sanoo.
Parhaassa tapauksessa Halonen arvioi poronhoitokeskustelun mahdollisuutena vahvistaa Kuusamon mainetta.
– Katsokaa, kuusamolaiset keskustelivat poronhoidon haitoista, mutta löysivät siihenkin ratkaisun, Halonen sanoittaa tulevaisuuden mahdollisuutta.
Jutun otsikkoa korjattu 10.15.
Identiteetti
Identiteetti tarkoittaa sitä mitä jokin on.
Tieto omasta olemuksesta on subjektiivista, siihen vaikuttavat mielikuvat itsestä ja se miltä ”minä” tai ”me” arvelemme näyttävämme.
Imago
Imago tarkoittaa kuvaa, jonka esimerkiksi minä tai yhteisö (kaupunki) on saanut viestittyä.
Maine
Halonen ryhtyi tutkimaan mainetta kaupunginjohtajana, koska Kuusamolla on yksi tunnetuimmista kuntabrändeistä: ”Kuusamo”.
”Maineessa on ytyä ja se kiehtoo”, hän toteaa.
”’Maine’ on ympärillämme. Maineesta puhutaan,’mainitaan’”.