Talouselämä -lehdessä nostetaan Kuusamon kaivoskaava esimerkiksi, jolla kuvataan Euroopan ja Kanadan välille neuvoteltuun kauppasopimukseen sisältyvää uudentyyppistä investointisuojaa. Lehti otsikoi juttunsa netissä, "murheet eivät lopu huoleen matkailun tulevaisuudesta". Tarkemmin sanoen kyse on mahdollisuudesta, että Kanadan rekisteriin päätyvä kaivosyhtiö voi haastaa Suomen valtion oikeuteen, jos jokin täkäläinen päätäntätaso, esimerkiksi valtuusto, piirtää vaikka kaavan, jolla yhtiö voi osoittaa olevan vaikutusta sen kaavailuihin.
Mikäli valtiot eivät halua välimiesoikeuteen, ei niiden ole sopimuksen voimaantulon jälkeen syytä – edes kunnallistasolla – muuttaa sääntely-ympäristöä niin, että yritysten olettamukset tulevista tuotoista vaarantuvat.
Talouselämä kertoo, että kaivostoiminnan ympärille on investointiensuojasopimusten myötä muodostunut myös sellaista ansaintalogiikkaa, että etsitään aktiivisesti kannemahdollisuuksia. Aiemmat investointisuojasopimukset on solmittu pääasiassa kehitysmaiden kanssa.
Italian hallitusvastuuta kantavan Viiden tähden liikkeen taholta vielä purnataan ja Ranskan hallituksesta kuuluu irtiottoa sekä puhetta mahdollisesta ympäristöpoikkeamasta, joka voisi estää sopimuksen voimaantulon. Suomen ulkoasiainvaliokunta lausui mietinnössään, että kaivoslakia pitäisi muuttaa ennen ceta-sopimuksen voimaan saattamista. Lehden jutussa kerrotaan Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että laajalti kritisoitua kaivoslakia ei olla uudistamassa vaan mahdollisesti tarkistamassa.
Suomen eduskunta hyväksyi toukokuussa Ceta-sopimuksen äänin 142-42.
Talouselämän (26/2018) juttu löytyy kirjastosta tai tästä linkistä .
