Kuusamon Rauhanyhdistys ry on aloittanut vuoden 2022 Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry:n (SRK) suviseurojen valmistelun.Valmistelua tehdään yhdessä Jakkukylän, Kiimingin, Posion, Pudasjärven, Ranuan, Taivalkosken, Yli-Iin ja Yli-Kiimingin rauhanyhdistysten kanssa, kertoo Kuusamon rauhanyhdistys tiedotteessaan.
SRK:n vuosikokous vahvisti Kuusamon Rauhanyhdistys ry:n järjestämisvuoron vuodelle 2022. Esitetyn suunnitelman mukaan seurojen järjestämispaikkana on Pudasjärven lentokenttä. Ennen tätä suviseurat järjestetään vuonna 2019 Muhoksella, 2020 Reisjärvellä ja 2021 Lopella.
Pudasjärven lentokenttä on ollut suviseurapaikkana jo vuosina 1998 ja 2013. Pudasjärvellä on järjestetty suviseurat jo yhden kerran edellä mainittuja aiemminkin, vuonna 1972. Muita järjestämisalueen suviseuroja ovat olleet Kuusamon suviseurat Kirkkokedolla 1961 ja Määttälänvaarassa 1985 sekä Ranuan suviseurat 1973 kirkonkylässä ja 1989 Kuukasjär-vellä.
Pudasjärven kaupunginhallitus on päättänyt vuokrata omistamansa lentokentän alueen ja järjestämiseen tarvittavia muita tiloja järjestäjäorganisaation käyttöön.
Liikenne- ja majoituskaluston (asuntovaunut ja –autot) koon kasvu on kasvattanut tarvittavaa majoitusalueiden pinta-alaa. Nykyisin järjestämiseen arvioidaan tarvittavan n. 180-200 ha:n alue. Vuoden 2022 suviseurojen pinta-alatavoitteeksi on asetettu n. 200 ha.
Pudasjärven kaupungin meneillään olevat lentokentän alueen kehittämistoimet liikunta-, virkistys- ja tapahtuma-alueena palvelevat hyvin myös suviseurojen järjestämistä. Käytettävissä olevaa pinta-alaa voidaan kasvattaa mm. monttualueiden maisemoinneilla, tarkoituksenmukaisilla metsänraivauksilla ja läjitysmaiden siirroilla kentän reuna-alueille.
Ensimmäiset ns. vuosikokousseurat pidettiin Oulussa vuonna 1906. Tuolloin järjestettiin kokous, jossa vanhoillislestadiolainen kristillisyys organisoitui ja perustettiin Lähetystoimen Päätoimisto järjestämään lähetystyötä. Vuonna 1914 Lähetystoimi muutettiin rauhanyhdistysten keskusjärjestöksi. Sen säännöt saatiin vahvistetuksi levottomien aikojen vuoksi vasta 1917 ja 1918 järjestettiin sitten ensimmäinen SRK:n vuosikokous.
Vuosikymmenten ajan seuroja kutsuttiin ”vuosikokousseuroiksi”. Ensimmäinen nimitys ”suviseuroista” esiintyy Väinö Havaksen Kajaanin seurojen kertomuksessa vuonna 1938. Vuoden 1954 suviseuroissa Tampereella oli tämä nimi käytössä ensimmäistä kertaa vira-lisesti. (Historiatietojen lähde Ari-Pekka Palola, SRK, 2006. Suvi on läsnä - sata vuotta suuria seuroja.)
Suviseurat toteuttavat keskeisesti rauhanyhdistysten ja SRK:n toiminta-ajatuksen ydinkohtaa ”herättää ja elvyttää kristillistä uskonelämää”. Tämän toteutumiseksi järjestetään seuroja, joiden ohjelmassa on Jumalan sanaa selittäviä saarnoja, rukouksia ja virsiä sekä Siionin lauluja. Seurojen lisäksi ohjelmaan sisältyvät Herran Pyhän Ehtoollisen vietto sekä sunnuntaina pidettävä jumalanpalvelus seurateltassa ja lähipaikkakuntien kirkoissa.
Suviseuroissa puheita käännetään yhdeksälle kielelle. Suviseurojen lippurivistöön nostetaan jokaisen sellaisen maan lippu, jossa SRK tekee lähetystyötä. Lippuja on nykyisin 19.
