Mainos: Sieltä, missä tunnet elä­vä­si. Tutustu Koil­lis­sa­no­mat Digiin 1 kk 1 €. Tilaa tästä.

Kuu­sa­mon vas­taan­ot­to­kes­kus tyh­je­nee – näin pa­ko­lais­krii­si mul­lis­ti pitäjän elämää

Oili Virranniemi kurkisti pakolaistelttaan, joka laitettiin pystyyn rastireittejä varten lauantaina.
Oili Virranniemi kurkisti pakolaistelttaan, joka laitettiin pystyyn rastireittejä varten lauantaina.
Kuva: Aleksanteri Pikkarainen

Kuusamon vastaanottokeskus tyhjenee huhtikuun loppuun mennessä. Näin ollen vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi alkaa olla Kuusamon osalta ohi.

Vastaanottokeskuksen avoimissa ovissa nousi esille asia uusien kiintiöpakolaisten ottamisesta. Vuodelle 2017 Kuusamon osalle ei ole merkitty kiintiöpakolaisia. On kuitenkin oletettavissa, että jossain vaiheessa ely-keskus pyytää Kuusamoa apuun, sillä kuntapaikoista on jatkuvasti pulaa.

Monelle turvapaikanhakijalle edessä on jälleen kodin jättäminen. Osa on ollut Kuusamossa vastaanottokeskuksessa siitä asti, kun se avattiin. Jälleen edessä on jotain uutta ja tuntematonta.

Vielä viime viikolla Kuusamon SPR:n vastaanottokeskuksen väki ei varmasti tiennyt sitä, mitä asukkaille tapahtuu.

– Alkuperäisen suunnitelman mukaan asiakkaiden pitäisi lähteä ensi viikon lopulla. Tilannekeskus on luvannut tällä viikolla ilmoittaa paikat, jonne asiakkaat siirretään. Sitä tietoa edelleen odotetaan, että saataisiin asiakkaille tieto. Kuljetus ja kaikki pitää järjestää. Lopputyöt jäävät meille. Keskus suljetaan huhtikuun lopussa, sanoi keskuksen johtaja Sanna Vääräniemi viime torstaina.

Pakolaiskriisin myötä Eurooppaan alkoi tulla satoja tuhansia ihmisiä vuonna 2015. Suomeen tuli muutaman kuukauden aikana 30 000 ihmistä, enemmän kuin koskaan näin nopeasti. Eniten tuli irakilaisia miehiä. Kuusamon rajan keskuksessa on ollut kuitenkin monenkirjavaa väkeä: somaleita, afgaaneja, kamerunilaisia, ghanalaisia, etiopialaisia, ukrainalaisia, venäläisiä, libyalaisia, kiinalaisia, syyrialaisia.

Normaalisti Suomeen tulee noin 3 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Tänä vuonna on tullut muutama sata. Lisäksi Suomi on ottanut kiintiöpakolaisia noin tai hieman alle 1 000 vuodessa, mikä on vähän eurooppalaisella tasolla.

Kuusamoonkin tuli 25 kongolaista pakolaista kaupunginvaltuuston päätöksellä, jota oli ensin siirretty vuodella.

Sen jälkeen tuli täytenä yllätyksenä SPR:n vastaanottokeskuksen avaaminen, kun Maahanmuuttovirasto löysi sopivan rajan kiinteistön. Sitten tuli vielä pari muuta keskusta.

Yhtäkkiä Kuusamon katukuvassa oli 400 ulkomaalaista.

Kriisi sai aikaan myös auttamisen halun. SPR:n Kuusamon osasto sai riveihinsä kymmeniä vapaaehtoisia. Osa pääsi palkallisiin töihin vastaanottokeskuksiin.

Osa heistä jatkaa työssä edelleen. Autettavat eivät Kuusamosta lopu ja SPR:läisiä työllistävät jatkossa esimerkiksi yksinäiset vanhukset, joita autetaan ystävätoiminnassa.

Pakolaiskriisin myötä useat Euroopan maat kiristivät maahanmuuttopolitiikkojaan. Niin teki myös Suomi. Keväällä 2016 poistettiin humanitaaristen syiden perusteella annettava suojelu.

Useita turvattomina aiemmin pidettyjä alueita luokiteltiin viime vuoden aikana turvallisiksi. Eteläisempien maiden suljettua rajojaan tulijavirrat Suomeen tyrehtyivät.

Sanna Vääräniemi on sitä mieltä, että osa päätöksistä ei ole ollut oikeita.

– Hallituksen uusissa päätöksissä ja oleskelulupien antamisessa on tehty hätäratkaisuja. Kun arvioidaan turvallisia maita ja alueita, niin näitähän on tiukennettu, vaikka siellä on suuria eroja ja vaikeita tilanteita. Humanitaarista suojelua ei enää ole, yksilöllisiä inhimillisiä syitä on. Siellä on syypää esimerkiksi Helsingin mielenosoituksiin.