Kuu­sa­mon yh­teis­met­sä jakaa his­to­rian­sa par­haas­ta tu­lok­ses­ta 2,7 mil­joo­naa ja sillä olisi varaa enem­pään­kin – iso osakas Veikko Keränen esitti ja­ko­sum­man kas­vat­ta­mis­ta sadalla tu­han­nel­la eurolla

Ennen kokouksen alkua osakkaat kävivät ilmoittautumassa. Odotusvuorossa edessä Harri Kemppainen (vas.), Viljo Kurvinen ja Kalevi Siikaluoma. Tällä kertaa tarvittiin yksi äänestys, kun Jarkko Tammen tilalle valittiin hoitokuntaan uusi jäsen, joka on Paula Pohjola.
Ennen kokouksen alkua osakkaat kävivät ilmoittautumassa. Odotusvuorossa edessä Harri Kemppainen (vas.), Viljo Kurvinen ja Kalevi Siikaluoma.
Ennen kokouksen alkua osakkaat kävivät ilmoittautumassa. Odotusvuorossa edessä Harri Kemppainen (vas.), Viljo Kurvinen ja Kalevi Siikaluoma.
Kuva: MIKKO HÄME

Kuusamon yhteismetsä jakaa osakkaille viime vuodelta 2,77 miljoonaa euroa, mikä on 36 000 euroa manttaalia kohti.

Viime tilikauden voitto oli 3,32 miljoonaa euroa. Loput ylijäämästä siirretään omaan pääomaan.

Viime perjantaina pidetyssä osakaskunnan kokouksessa Veikko Keränen esitti jakosummaan lisättäväksi 100 000 euroa, koska hänen mielestään yhteismetsällä on siihen varaa. Kukaan ei kuitenkaan kannattanut Keräsen esitystä eikä hän halunnut viedä asiaa äänestykseen.

Kuusamon yhteismetsän liikevaihto oli viime tilikaudella 8,87 miljoonaa euroa ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 4,4 miljoonaa euroa, mikä on historian paras. Siitä jäi verojen jälkeen 3,3 miljoonaa.

Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajan Heikki Kallungin mukaan viime vuonna kuitupuun markkinatilanne jatkui Pohjois-Suomessa edelleen huonona ylitarjonnan takia, mutta alkoi parantua vuoden loppua kohti uusien metsäteollisuusinvestointien myötä.

– Sahapuumarkkinat vetivät hyvin. Mäntytukin hinta pysyi suurin piirtein ennallaan, sen sijaan kuusitukin olivat edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Yhteismetsä pääsi viime vuonna suunniteltuihin toimitusmääriin, vaikka esimerkiksi kesä oli sateinen. Ainespuun kokonaismyyntimäärä oli noin 174 000 kuutiota, Kallunki sanoi.

Yhteismetsä hankki viime vuonna lisämaata 670 hehtaaria. Lisämaiden ja yhteismetsäosuuksien hankintaan ja niihin liittyviin kuluihin käytettiin rahaa 508 000 euroa.

Yhteismetsä neuvotteli viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen kanssa noin 79 hehtaarin suuruisen yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Ölkyn Martinluoman palstalle, Hossan kansallispuiston Julman-Ölkyn alueeseen rajoittuen. Perustamispäätös tehtiin viime joulukuussa.

Yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mukaan yhteismetsä tarjosi itse aluetta vapaaehtoiseen suojeluun. Alue on vaikeasti hakattavissa. Yhteismetsä sai alueesta ely:ltä kertakorvauksena 275 000 euroa. Suojelupäätös on pysyvä, mutta alueen omistus säilyy edelleen Kuusamon yhteismetsällä.

– Maaningan palstan tuulivoimalahanke etenee. Yhteismetsän alueelle on tulossa kaikkiaan 47 tuulivoimalaa ja lisäksi yksityisten maille seitsemän. Hankkeen yleiskaavaehdotus tulee nähtäville tänä vuonna ja tavoitteena on, että rakennushanke voisi käynnistyä vuonna 2020.

Hoitokunnan jäsenen Jarkko Tammen tilalle hänen eroamisensa johdosta jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2018-2019 esitettiin neljää henkilöä: Paula Pohjola, Maarit Korpua, Kai Tornberg ja Juha Säkkinen. Maanmittausinsinööri Paula Pohjola valittiin Tammen tilalle selvällä äänten enemmistöllä.

Kokouksessa oli mukana kaikkiaan 54 henkilöä ja valtakirjoja 14. Manttaaliluku oli 5.526094.

Suomessa oli tämän vuoden alussa 421 yhteismetsää, joiden pinta-ala on yhteensä noin 653 000 hehtaaria. Kuusamon yhteismetsä on suurin. Sen pinta-ala on 92 000 hehtaaria ja yhteismetsää omistavia osakastiloja on 4 145 kappaletta.

”Ainespuun kokonaismyyntimäärä oli noin 174 000 kuutiota.