Kuu­sa­moon ta­kai­sin muut­ta­nut rok­ki­täh­dek­si, ke­hä­raa­kik­si ja le­gen­dak­si­kin kut­sut­tu Kepa Sal­mi­rin­ne elää fii­lis­poh­jal­ta –  "Zero Ninen kanssa is­tuim­me bus­sis­sa var­mas­ti sen mil­joo­na ki­lo­met­riä, joten takamus meinaa olla vie­lä­kin puu­duk­sis­sa"

-Kun Kuusamossa pyörii, niin ei siinä Zero Nine -leimat seuraa mukana. Sama se oli aktiiviaikoinakin. Silloin se oli kaikille sama kohtelu, olit rock-muusikko tai et, toteaa Kepa Salmirinne.

Kuva: Juhani Eskola

Kepa Salmirinne kertoo viihtyvänsä hyvin Kuusamossa.

Kuva: Juhani Eskola

Rokkitähti, elämäntapaintiaani, vaeltelija, paluumuuttaja, ravintolayrittäjä ja maailmanmatkaaja.

Nuo kaikki sanat ovat omiaan kuvaamaan Koillismaan menestyneintä muusikkoa Kepa Salmirinnettä.

Kyllä, muusikkoa, sillä siitä Kepa Salmirinne parhaiten tunnetaan, vaikka hän on tehnyt elämänsä aikana paljon muutakin.

Zero Nine -yhtyeen laulaja palasi viisi vuotta sitten kotiin ja on viihtynyt Kuusamon jylhissä maisemissa, vaikka välillä kaupunginvalot houkuttelevatkin.

– Olen viihtynyt hyvin Kuusamossa. Viihtyisin vielä paremmin, jos ei olisi aikaa lokakuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. Se on raaka jakso.

Salmirinne huolehtii päivisin Tahkolanrannassa sijaitsevien vuokramökkien kunnossapidosta.

– Lisäksi teen jonkin verran spiikkauksia ja musiikkihommia. Innostuin tänä keväänä taas laulamaan ja rämpyttelemään kitaraakin. Keikkoja en tosin ole tehnyt. Zero Ninen kanssa istuimme bussissa varmasti sen miljoona kilometriä, joten takamus meinaa olla vieläkin puuduksissa.

Yksi esiintyminen on silti tällekin kesälle Salmirinteelle tullut.

– Kaverit pyysivät esiintymään jamisessioon. Kun sain vielä itse valita biisit, niin mukavahan se oli esiintyä. Materiaali oli selvästi hempeämpää kuin Zero Ninen biisit. Keikkailu ei kuitenkaan innosta tällä hetkellä, mutta myönnän harrastavani musiikkia taas aktiivisesti.

Kuusamolainen kertoo eläneensä aina fiilispohjalta.

– Onko se ollut viisasta, on toinen juttu. Kun tällaista elämäntyyliä on harrastanut 56 vuotta, niin eipä sitä kannata muuttaakaan. Kädestä suuhun mennään, mutta aina sitä on pärjätty. Joka päivä herään töihin. Jos tekemistä ei olisi, niin järki pakenisi päästä.

Rokkitähti muistelee Zero Ninen aikoja lämmöllä.

– Jostakin syystä meidät leimattiin heavy-bändiksi, vaikka omasta mielestä olimme aivan perusrock-bändi. Ensi vuonna bändille tulee 40 vuotta täyteen. En osaa tosin sanoa, tarkoittaako se jotakin julkaisujen suhteen – tässä pitää neuvotella bändin jäsenten kanssa. Meillä ei ole löytynyt pariin vuoteen yhteistä fiilistä tehdä keikkoja, mutta jatkosta ei koskaan tiedä.

Suomen rock-musiikin uranuurtajiin kuuluminen ei ole koskaan ollut rasite kotikonnuilla. Ei sen takia, etteikö orkesteria olisi Kuusamossa arvostettu, mutta oman kylän pojat eivät ole koskaan olleet suuria tähtiä omalla maallaan.

– Kun Kuusamossa pyörii, niin ei siinä Zero Nine -leimat seuraa mukana. Sama se oli aktiiviaikoinakin. Silloin se oli kaikille sama kohtelu, olit rock-muusikko tai et.

Salmirinne kertoo saaneensa musiikilta paljon.

– Olen kuitenkin musiikin suhteen saanut kokea kaiken. Olin ensin aloitteleva muusikko, sitten rokkitähti, sitten kehäraakki ja lopuksi vielä mainostivat legendaksi.

Salmirinne asuu yhdessä vaimonsa kanssa keskellä metsää järven äärellä Rukan pohjoispuolella.

– Meillä on ihan hyvät olosuhteet tällaiselle elämäntapaintiaanipariskunnalle.

Kuusamolaiset ovat Salmirinteen mukaan juroja, mutta hyväntahtoisia.

– Monesti puhumisen sijaan käännetään selkä. Mutta selänkääntely ja sisäänpäinlämpiäväisyys ei ole pahan suopaa.

Muutakin kuin Koillismaan kairoja elämässään nähnyt mies ymmärtää paikallisten sielunmaisemaa.

– Menee aikaa, että oppii sisäistämään täkäläisen mielenlaadun. Minullakin meni vuosia päästä taas kuvioihin mukaan palattuani takaisin. Ei täällä kontaktien luominen ole lainkaan helppoa. Eivät kuusamolaiset ilkeitä ole, vaan omalaatuisia.

Hän myöntää, että Kuusamo ei olisi pärjännyt ilman muualta tulleita tekijöitä.

– Ei täällä omin voimin olisi saatu nykyisiä asioita aikaiseksi. Jos muualta ei olisi tullut tekijöitä, huonosti meille olisi käynyt.

Paluumuuttaja uskoo, ettei Kuusamo poikkea juurikaan muista väkiluvultaan pienistä paikkakunnista.

– Eiköhän samanlainen tilanne ole muuallakin. En usko, että Kuusamo poikkeaa muista. Hyviä ja huonoja tyyppejä on kaikkialla.

Salmirinne toteaa, että hän haluaa tehdä musiikkia vielä tulevaisuudessakin.

– Muusikoiden saaminen ympärille ei ole ongelma. Kuusamossakin on monia hyviä soittajia. Mutta elämä on aina tuonut tilanteita eteen, enkä oikein vieläkään osaa suunnitella tulevaisuutta kovin tarkasti. Mutta näillä näkymin olen jäämässä Kuusamoon, isojen kaupunkien valot eivät houkuttele ainakaan vielä.