Alakerta | Janne Kaikkonen / janne.kaikkonen@koillissanomat.fi
Vaikka jälleen keskiviikkoaamuna havaitsin sälekaihtimien takaa talven saapuneen Koillismaalle, on merkkejä kesästä jo olemassa. Ilmat lämpenevät, linnut laulavat ja kaikenmaailman roskat nousevat esiin teiden varsilta ja ojien pohjilta.
Todellakin. Roskat. Nimittäin tässä eräänä aamuna kävellessäni pisti silmään kuinka välinpitämättömästi nykyajan ihmiset suhtautuvat luontoon. Maantien laidassa vilisi tupakka-askeja, karamellirasioita, grilliruokailusta jääneitä pahviastioita, oluttölkkejä ja lähestulkoon kaikkea muuta, mitä kuvitella saattaa. Todennäköisesti luontoon kuulumattomat jätteet ovat päätyneet maantien varteen autoilijoiden viskatessa roskat ikkunasta pientareelle. En millään muotoa ymmärrä moista toimintaa.
On todella kuvottavaa ja vastenmielistä nähdä roskia paikassa, jonne ne eivät missään tapauksessa kuulu. Helppoahan se on veivata tai todennäköisesti nykyautojen tapauksessa vain painaa nappia, jolloin ikkuna aukeaa. Avonaisesta ikkunasta lentävät koreasti niin savukerasiat kuin keskiolutpullot, jotka vielä pahimmissa tapauksissa rikkoutuvat tiehen aiheuttaen suunnatonta harmia muille liikkujille. Koirat voivat saada vammoja jalkoihinsa ja polkupyöräilijät päätyvät paikkaushommiin renkaan osuessa lasinsiruun.
En ymmärrä lainkaan, mitä tällaisten ihmisten pääkopassa oikein liikkuu. Ei kai se roskien vieminen niille tarkoitettuihin astioihin voi olla niin vaikeaa, etteikö sitä voisi tehdä. Jos nyt ei sillä hetkellä, kun roskia syntyy, satu olemaan sopivaa roska-astiaa lähettyvillä, niin voinhan sitä aina ottaa roskapussin sinne ajoneuvoon. Sen pussin voi sitten kätevästi viskata roskalaatikkoon vaikkapa kotipihalla. Tänä päivänä nimittäin jokaisen omasta pihapiiristä taitaa löytyä jonkinmoinen astia, jonne roskat kuuluvat. Tuskin nämäkään autoista teille roskia viskovat tekevät tässä asiassa poikkeusta.
Jotain olisi tehtävä ennen kuin on liian myöhäistä. Ikuisesti ei luonto kestä kasvavaa jätekuormaa.