Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan noin kolmasosa eli jopa 1,8 miljoonaa suomalaista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Kroonisesta eli jatkuvasta unettomuuttakin potee moni, noin joka kymmenes eli 550 000 ihmistä.
Kuusamossa määrät ovat asukaslukuun suhteutettuna samaa luokaa, lääkäri Keijo Pitkämäki arvioi.
– Ei tämä ole yhtään sen kummempi paikka kuin muukaan Suomi. Koko talon (Kuusamon terveyskeskuksen) osalta voi sanoa, että täällä hoidetaan päivittäin useita ihmisiä, joilla on tavalla tai toisella unessa jotain hämminkiä.
Pitkämäen mukaan täkäläisten ihmisten uniongelmien taustalta löytyvät syyt ovat moninaiset aina uneen heikentävästi vaikuttavista lääkkeistä (esim. kortisonilääkkeet) erilaisiin elimellisiin häiriöihin (esim. eturauhas- ja vaihdevuosioireet ja uniapnea). Kaikkein yleisimpiä unta heikentäviä ja unirytmiä sekoittavia tekijöitä ovat kuitenkin korkea ikä, runsas alkoholin käyttö, poikkeuksellisen suuret elämänmuutokset ja stressi.
Ikääntyessä uni heikentyy luonnollisesti, mutta muihin unta haittaaviin tekijöihin voi itse vaikuttaa. Varsinkin alkoholin käyttöön.
– Alkoholi on yksi merkittävä unen sekoittaja. Alkoholia nauttineen uni ei ole syvää vaan levotonta heräilyä. Niin sanotun yömyssyn ottaminen ei siis ole järkevä tapa, Pitkämäki huomauttaa.
Suuren elämänmuutoksen – läheisen kuolema, avioero, irtisanominen – keskellä elävän ihmisen unen laatu ja määrä kärsii, koska pääkoppa ei malta päästää irti murheesta edes öisin. Pitkämäki kohtaa vastaanotollaan säännöllisesti esimerkiksi leskeksi jääneitä naisia ja miehiä, jotka pyytävät avukseen unilääkkeitä.
Niitä ennen tulee panostaa unen saantia tukeviin perusasioihin: läheisten tukeen, sosiaaliseen elämään sekä sopiviin harrastuksiin liikunnan tai muun itselle mieluisan puuhan parissa.
– Unilääkkeet eivät yleensä ole tarkoitettu pitkäaikaiskäyttöön, koska ne luovat helposti riippuvuuden. Joskus potilaan kanssa joutuu tosissaan miettimään, miten hän pystyy luopumaan unilääkkeistä, joita hän on käyttänyt jopa kymmeniä vuosia, Pitkämäki kertoo.
– Ja vanhuksillehan unilääkkeet aiheuttavat myös pöpperöisyyttä ja sitä myöten esimerkiksi kaatumisriskiä. Tutkitusti unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön haitat ovatkin hyötyjä suurempia.