Lääkäreille pakollista terveyskeskustyötä korvauksena valtion kustantamasta kalliista koulutuksesta. Tämä oli yksi mielenkiintoisimmista asioista, joka sai kannatusta Koillissanomien ja Yle Oulun järjestämässä vaalipaneelissa.
Ehdokkaista Erkki Pulliainen (vihr), Matti Kyllönen (ps) ja Jaakko Jukkola (kd) kannattivat lääkäreiden kolmen vuoden pakollista työskentelyä terveyskeskuksessa. Tuomo Hänninen (kesk) ja Tarmo Raatikainen (vas) kannattivat hekin nykyisen harjoittelujakson jonkinasteista pidentämistä. Jaana Jurmu (sd) ei kannattanut pakkoa, mutta piti harjoittelujaksoa kannatettavana. Martti Turunen (kok) totesi pakon olevan huono asia.
Lääkäreiden pakollisen terveyskeskusjakson mallia on maalailtu muun muassa Finnairin lentäjien sopimuksesta.
Ilmaisen tyyppikoulutuksen saanut lentäjä sitoutuu Finnairiin 36 kuukauden ajaksi. Jos lentäjä lähtee sopimusaikana muualle, hänen maksettavakseen lankeaa koulutuksesta aiheutuneet kulut, enimmillään 36 000 euroa. Maksettava korvaus pienenee joka kuukausi tuhannella eurolla. Eli jos sitoumusta on vuosi jäljellä ja lentäjä lähtee, niin hän joutuu maksamaan 12 000 euroa.
Opetusministeriön selvityksen mukaan lääkärin kouluttaminen Helsingissä maksaa 173 000 euroa, kun Turussa lääkäri koulutetaan 62 000 eurolla ja Oulussa 114 000 eurolla.
Lääkäreistä on muodostunut yhteiskuntamme avainryhmä, jonka neuvotteluasema suhteessa työnantajaan on vahvempi kuin kenties kenenkään toisen ammattiryhmän. Muut pyrkivät töihin, lääkäreitä houkutellaan töihin. Tämä on tyypillinen tilanne maakunnissa yliopistokaupunkien vaikutuspiirin ulkopuolella. Lääkäripula pakottaa juuri nämä köyhimmät kunnat usein kaikkein kalleimpaan ratkaisuun eli ostamaan keikkalääkäripalveluja.
Silti kolmen vuoden työvelvoite terveyskeskuksessa olisi erittäin raju toimenpide, poliittisesti arka, ja hankalasti toteutettava. Käytännössä järjestelmä johtaisi lääkärikoulutuksen maksullisuuteen. Osa maksaisi ”sopimussakon” suosiolla ansioistaan, jotka toki ylittävät huomattavasti keskipalkan.
On myös syytä kysyä, voidaanko yhtä korkeakoulutettua ryhmää kohdella toisia poikkeavasti. Kaikki koulutus maksaa yhteiskunnalle. Finnairin tilanne on poikkeava, koska kyseessä on yritys, vaikkakin valtion omistama lentoyhtiö. Puolustusvoimien käytännöillä on pitkät historialliset perusteet.
Maaseudun terveyskeskusten lääkäripulaan ei ole näköpiirissä helppoa ratkaisua, tai ainakaan halpaa.