Lah­joi­ta kukka yk­si­näi­sel­le van­huk­sel­le

Joulukukkia hankitaan kaupungin kotihoidon, vanhuspalvelujen ja hoivayksiköiden valitsemille yksinäisille ikäihmisille. Arkistokuva.
Joulukukkia hankitaan kaupungin kotihoidon, vanhuspalvelujen ja hoivayksiköiden valitsemille yksinäisille ikäihmisille. Arkistokuva.
Kuva: Mikko Halvari

Lapset ja perheet ovat yleensä keskiössä hyväntekeväisyyskampajoissa, joilla tähdätään parempaan jouluun. Maanantaina alkaneella joulukukkakampanjalla halutaan sen sijaan jakaa joulumieltä kohderyhmälle, joka usein unohtuu: yksinäiset vanhukset.

Kampanjan avulla kuka tahansa voi jakaa joulumieltä maksamalla sopivaksi katsomansa summan joko Heikkilän Kukkakauppaan, Kitkan Ruusuun tai Kukkakauppa Mirja Säkkiselle. Lahjoitetulla yhteissummalla ostetaan kukkia kaupungin kotihoidon, vanhuspalvelujen ja hoivayksiköiden valitsemille yksinäisille ikäihmisille.

– Tämä on myös yrityksille hyvä tapa tehdä hyväntekeväisyyttä laittamalla vaikkapa joulukorttirahansa kukkarahastoon, Kuusamon hyvinvointikoordinaattori Pirkko Määttä vinkkaa.

Jokaiseen lähetykseen laitetaan samanlainen joulutervehdys. Kukkia toimitetaan vanhuksille kotihoidon ja hoivakeskusten tekemien listojen mukaan. Pirkko Määtälle voi myös vinkata yksinäisestä vanhuksesta, jonka joulunaikaa kukkatervehdys ilahduttaisi.

Kotihoito ja vapaaehtoiset toimittavat kukat ikäihmisille jouluviikolla.

– Vapaaehtoiseksikin voi ilmoittautua minulle, Määttä kertoo.

Idea yksinäisten vanhusten muistamisesta oli Kuusamossa jo viime vuonna esillä ja nyt se konkretisoitui kukkakampanjaksi.

– Kaikilla on varmasti tavaraa paljon ja on vaikea löytää sellaista tavaraa, joka kävisi kaikille. Toisaalta esimerkiksi ruokalahjoissa eteen voivat tulla ruoka-aineallergiat, Määttä pohtii, miksi juuri kukka on hyvä lahja.

Kuusamossa tehdyissä kyselyissä on käynyt ilmi, että ikäihmiset kokevat erityisesti turvattomuutta.

– Ja sehän voi johtua yksinäisyydestä, Määttä pohtii.

Määttä kiittelee etenkin kolmatta sektoria, joka tekee paljon työtä ikäihmisten hyväksi. Määttä kuitenkin uskoo, että paljon on vielä tehtävää, että turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta saataisi vähennettyä.

– Itse näkisin, että pitäisi palata kyläilykulttuuriin. Erilaisia kulttuurikummeja ja liikuntakavereita pitäisi myös olla enemmän, hän tuumaa.

Ilmoita asiavirheestä