Kolumni

Lai­ne­lau­tai­le­va leh­män­ma­ha Rock`n roll

Kimmo Karjalainen
Kimmo Karjalainen

Suomen niemellä, Suomen kielellä äijät huutaa lailla perkeleen ja kun Suomi pelaa lätkää se iskee joka jätkään, laulaa Pate kevään MM-lätkähuumaan osuvasti ja iskevästi. Suomella on nyt Venäjän-kisoissa kultajoukkue, sillä joukkueessa on yllättävän monta Bratislavan kevään sankaria eli on Koivut ja Granlundit sekä Kärppien ikiliikkuja Pyörälän Mika. Sittenhän meillä on lähes liekeissä olevat nuoret kultakimpaleet Laine ja Aho, joilta voidaan odottaa mitä vain ja herrat ovatkin vastanneet jo huutoon. Laineen ruoskaa ja professori Ahon pelisilmää tullaan tarvitsemaan eritysesti loppukahinoissa, kun tila ja aika käyvät vähiin.

Jääkiekkoon kuuluu toki kova peli ja siksi hiipii pelko puseroon, ettei näitä nyt merkittyjä nuoria lupauksia tai muitakaan tähtipelaajia ”taklata” vahingossa rumin ottein pois pelistä, kuten varsinkin kanukki-pelifilosofiaan valitettavan usein kuuluu. Tuomarilinja puhututtaa ikuisesti ja ainakin sinivalkoisin silmin alkuun on ollut melkoisia pillipiipareita ja seeproja raitapaidassa, välillä vihelletään pelkästä kosketuksesta kun taas ikäviä ryntäyksiä ja hakkaamisia on katsottu läpi sormien. Mielestäni kunnon hokiin kuuluukin pienet laitakahinat ja nokanniistot reilusti mies miestä vastaan sensijaan selvät mailakampit, estämiset ja erityisesti kaikki ryntäykset selkään taklauksineen pitääkin viheltää pelistä pois.

Kuusamon jääkiekko ja muukin palloilu-urheilu elää nyt vahvaa tulevaisuuden nousukiitoa kun jalkapalloilijat saavat tänä suvena uuden oikean tekonurmen. Myös jääkiekkoväen hartaasti odottama märkä päiväuni toteutuu, sillä vasaran pitäisi alkaa paukkumaan vuoden sisään monitoimihallin työmaalla. Pallo-Karhujen kasvatti Taneli Ronkainen on mahtavalla esimerkillä osoittanut miten pitkäjänteinen, kasvattava juniorityö kantaa hedelmää myös jatkossa ja uskon vahvasti uuden oikean jäähallin valmistumisen myötä lätkän saavan, kannustavan kotiyleisön tuella, nosteen kohti Suomi-sarjaa miksei myös Rokin ja Hokin vanavedessä Mestikseen saakka. Elämässähän pitää olla tavoitteita ja unelmia.

Tähän sopii kiistatta suvereenin Tamin prinsiipit varsin hyvin eli ” Win the right games” suomeksi voita oikeat matsit and that`s it. Se on siinä! Kunhan ei vain aleta leijumaan voitonhuumassa etukäteen. Puolivälieräottelu on se kuolemanottelu, joka määrittelee ovatko kisat pannukakku vai menestys ja pelien mennessä nappiin on kaiken kruunaava loppuottelu su 22.5. eli torilla tavataan oli suihkulähde käytössä tahi ei.

Loppukaneettina voimme olla ylpeitä näistä taistelevistä leijonista tuli kultaa tai ei pelaa Suomi tällä hetkellä maailman parasta lätkää, sillä jo kaksi nuorten mestaruutta osoittaa vankkumattomasti tasomme. Ja lopuksi Junnun lainasanoin; ”Käyn Ahon laitaa minä ilman paitaa, ei estä kukaan kun matkaa teen, vain suvituulen minä kutsun kuulen se ottaa mukaan mun uudelleen. Hiljaa vaeltaen tahdon sinne ehtiä missä ei ilmesty joutavia lehtiä, hoitakaa te uskolliset hyvin sorvia jo näkyy hiirenkorvia… Nauttikaamme siis aikaisesta kesästä!

Kimmo Karjalainen

Taksinkuljettaja ja perussäteilevä kaupunginvaltuutettu

”Kuusamon jääkiekko ja muukin palloilu-urheilu elää nyt vahvaa nousukiitoa