Alakerta |Risto Pikkupeura risto.pikkupeura@koillissanomat.fi
Liikenteen määrärahat ovat olleet nurinan aiheena yhtä pitkään kuin Suomessa on ollut maanteitä.
Liikenneväylien korjausvelka on tähän mennessä noin 2,5 miljardia ja kasvaa kymmenessä vuodessa noin 3,7 miljardiin euroon. Korjausvelan pysäyttäminen edellyttäisi noin 100 miljoonan euron lisäpanostusta nykyiseen väylärahoitukseen.
Juha Sipilä esitti määräaikaista korotusta polttoaineveroon. Ajatuksessa on sikäli järkeä, että jo parilla sentillä saataisiin kasaan vaadittava 100 miljoonaa. Polttoaineen kuluttajilla ja varsinkaan autoilijoilla ei vain ole mielessään yhtään lisämaksua, joka alkuun tilapäisenä ei olisi muuttunut pysyväksi. Siksi se pari senttiä voitaisiin aivan hyvin korvamerkitä jo nykyisestä polttoaineverosta. Veroahan polttoaineen hinnasta on jo noin kaksi kolmasosaa.
Tiestön kunnostus ei kuitenkaan ole liikenneväylien käyttäjien kannalta ainoa murhe. Lainsäädäntömme on jäänyt osin jälkeen todellisuudesta ja toisinaan se aiheuttaa liikenteessä ongelmia.
Liikenteen päätöksenteko pohjautuu hyvin paljon kulloinkin päättämässä olevien asenteisiin. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota muun muassa liikennetutkimuksen ikääntyneisiin lähtökohtiin. Esimerkiksi nopeusrajoitusten vaikutusten tutkimukset perustuivat 1980-luvun lähtökohtiin.
Nopeusrajoituksia kokeiltiin niinkin aikaisin kuin 1962 ja myöhemmin 1973. Ajatuksen kattonopeudesta esitti muuten presidentti Urho Kekkonen, tuo myyttinen Suomen historian sankarihahmo. Esitys tuli esille uudenvuodenpuheessa 1972.
Otetaanpa lisäksi vaikka niinkin yksinkertainen liikennemerkki kuin kärkikolmio tai pakollista pysähtymistä edellyttävä Stop-merkki. Kaupungeissa, mutta myös maaseudulla, merkin taustapuoli sulautuu loistavasti maastoon, toisinaan merkit on jopa kiinnitetty niin, että toinen liikennemerkki peittää sen. Kyseiset merkit olisi kutenkin syytä havaita myös taustapuolelta. Miksi niitä ei siis voitaisi maalata vaikka puna-valkoraidallisiksi.
Nastarenkaiden käyttöaika ei perustu säätilaan vaan pääsiäiseen. Lainsäädännössä nastarenkaiden käyttöaika on määritelty niin, että nastarenkaita saa käyttää vähintään pääsiäismaanantaita seuraavaan maanantaihin. Pääsiäisen perusteella määritelty vaihtopäivä vaihtelee siis vuosittain, aika paljonkin.
Ajatus lienee, että talvirenkaita käytettäisiin ainakin talvimatkailukauden päätäjäisliikenteessä, mutta ehkä jokin muu määritelmä olisi nykyisin osuvampi.
Uusi eduskunta aloittaa työskentelynsä ja uusilla kansanedustajilla voi olla puutetta lakialoiteaiheista. Vinkkinä siis.
Risto Pikkupeura