Alakerta | Juhani Eskola / juhani.eskola@koillissanomat.fi
Taivalkosken Naperoviikko on ohi.
Tänäkin vuonna myös aikuisilla oli oikeus olla edes yhden viikon ajan vuodesta lapsellinen. Lapsenmielisille aikuisille Naperoviikko olikin lapsellisuuden huipentuma.
Naperoviikko on luonnollisesti suunnattu lapsille, mutta siellä missä ovat lapset, siellä ovat myös aikuiset.
Siksi oli mukava huomata lukuisissa eri tilaisuuksissa, että myös aikuiset nauttivat täysin siemauksin Naperoviikon tarjonnasta.
Viisaat ovat sanoneet, että lasten ajatusmaailmaa on vaikea lukea ennakolta.
Aikuisten keksimä jokin hyvä juttu voi lasten mielestä olla aivan tylsä.
Siksi myös lastentapahtumien järjestäminen vaatii paljon pohtimista ennakkoon.
Itse kävin Naperoviikolla muutamassa tapahtumassa ja ainakin niissä ilo oli vilpitöntä niin aikuisten kuin lastenkin kannalta.
Ei ole mikään helppo tehtävä löytää tarina, joka kiehtoo lasten lisäksi myös aikuisia.
Naperoviikolla omalle kohdalle sattui kaksi tilaisuutta, joissa myös aikuisille tuli paljon uutta informaatiota.
Sibeliuksen musiikkiin perustuva Soiva Metsä -konsertti oli hyvä esimerkki siitä, joka palveli tilaisuutena myös aikuisia.
Vaikka konsertit olivatkin suunnattu lapsille, nautti tilaisuuksissa varmuudella myös aikuiset. Ja uutta oppiakin tuli Sibeliuksesta myös aikuisille, musiikillisesta annista puhumattakaan.
Toisessa tilaisuudessa Ari Jalava oli punonut sadun muotoon Jalavan kaupan historiaa.
Arin satuhetkestä sai irti varmasti lasten lisäksi myös paikalla olleet aikuiset.
Miksi jokainen viikko ei voisi olla Naperoviikko?
Tai olisi ainakin kerran viikossa sellainen tilaisuus, josta saisi ilon irti niin lapset kuin aikuisetkin.
Tuollainen tilannehan olisi ideaali, mutta melkeinpä mahdoton toteuttaa.
Mutta tilaisuuksien järjestäjät voisivat vastaisuudessa miettiä vielä ylimääräisen kerran, miten tapahtumat saataisiin koko perheelle sopiviksi muutenkin kuin pelkällä makkaranmyynnillä.