Lapsi on luonnostaan hyvin aktiivinen ja liikkuvainen. Nykyaika houkuttelee kuitenkin lapsiakin istahtamaan sohvalle älypuhelin tai tabletti kädessään. Temmeltäminen ja peuhaaminen ulkona kavereiden kanssa saattaa jäädä toiseksi.
Lasten ja nuorten elinolosuhteet sekä liikkumisen määrä ja laatu ovat muuttuneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Valitettavasti yhä useammin asioita tehdään paikallaan, liikkumisen sijaan. Tämän vuoksi yleisiä liikuntasuosituksia on vastikään muutettu. Uusien suositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään tulisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Peruskouluikäisen lapsen tai nuoren päivään tulisi kuulua vähintään yksi tunti liikuntaa.
Lasten ja nuorten liikunta saa olla sekä kevyttä että rasittavaa. Sitä voi harrastaa sisällä tai ulkona ja mikä parhainta – kaikkina vuodenaikoina. Myös erittäin vauhdikas fyysinen aktiivisuus on tarpeellista ja toivottavaa. Vauhdikasta liikuntaa voi harrastaa liikuntakerhojen lisäksi aivan missä tahansa, vaikka omalla kotipihalla. Vain mielikuvitus on rajana kun kyse on liikunnasta. Mikäli tekeminen on hauskaa, ei lapsi välttämättä edes huomaa harrastavansa liikuntaa.
Vauhdikkaita ulkoleikkejä ovat esimerkiksi hippa, trampoliinilla hyppely, kiipeily, uinti tai hiihto. Kevyttä leikinomaista liikkumista ulkona on vaikkapa retkeily, kävely, pyöräily tai keinuminen. Elinpiirimme täällä Kuusamossa on täynnä erilaisia liikkumisen mahdollisuuksia – sekä lapsille että aikuisille.
Liikunta vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa – hengästymistäkään ei pidä pelätä. Tärähdyksiä sisältävä liikunta vahvistaa luustoa. Puhumattakaan kaiken liikunnan vaikutuksista ihmisen henkiseen hyvinvointiin. On lukemattomia syitä, miksi lapsen ja nuoren tulisi harrastaa liikuntaa – ja vieläpä säännöllistä sellaista.
Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää. Ala- ja yläkouluissa oppitunnit ovat yleensä 45 minuutin pituisia. Välitunneilla toivon mukaan liikutaan. Kaikilla oppitunneillakaan ei nykyisin enää istuta koko tuntia paikallaan. Opettajasta ja oppiaineesta riippuen tunnit voivat olla hyvinkin toiminnallisia, myös fyysisessä mielessä. Kinesteettisenä oppijana olen ehdottomasti sitä mieltä, että liikkuminen oppimisen apuna ei ole lainkaan hullumpi ajatus.
Riittävä fyysinen aktiivisuus mahdollistaa lapsen normaalin kasvun ja kehityksen. Sen tulee kuulua arjen rutiineihin. Vanhempien malli ja kannustus perheen arjessa totuttavat lapsen liikunnalliseen elämäntapaan pienestä pitäen. Kunnollisten liikuntavälineiden ja liikunnalle turvallisen ympäristön tarjolla olo edesauttavat omalta osaltaan liikkeelle lähtöä. Lähiliikuntapaikat leikki- ja kiipeilytelineineen ovat erinomaisia satsauksia lasten hyvinvointiin.
Jotta näihin edellä mainittuihin tavoitteisiin päästäisiin kaikkien lasten ja nuorten osalta, on liikunnan tuotettava iloa ja onnistumisen elämyksiä. Mieluisat kokemukset saavat jatkamaan liikettä. Lasta kannattaa kannustaa juuri siinä puuhassa, josta hän nauttii – oli se sitten jääkiekkoa tai tanssia. Näin liikunnallinen elämäntapa säilyy läpi elämän. Liikkumisesta tulee luonteva tapa olla ja elää.