Kolumni

Lapset somessa

Alakerta | Helena Matila / helena.matila@koillissanomat.fi

Elokuvien, pelien sekä sosiaalisen median ikärajat aiheuttavat jatkuvaa keskustelua perheissä. Sosiaaliset mediat, kuten Facebook, houkuttelevat niin nuorempaa kuin vanhempaakin sukupolvea. Viimeistään kouluikään tullessaan lapsia alkaa kummasti kiinnostaa niin älypuhelimet kuin myöhemmin monet somen viestintäkanavat.

Äidit, isät, mummot, papat, serkut ja kummin kaimat ovat kaikki löydettävissä tietokoneelta tai älypuhelimesta erilaisten sovellusten kautta. Ei liene epäselvää, kenestä lapset ottavat mallia.

Useimpiin sosiaalisen median palveluihin on olemassa ikäraja, jonka pitäisi estää alaikäisten kirjautuminen. Hyvä niin. Ikärajoitus on kuitenkin helppo kiertää huijaamalla oma syntymävuosi.

Useimpiin sosiaalisen median palveluihin, kuten Facebookiin ja Instagramiin, ikäraja on 13 vuotta. Molemmissa profiileja näkyy kuitenkin olevan selvästi nuoremmilla lapsilla. Koita siinä sitten selittää, miksei 10-vuotiaalla saa olla sosiaalisessa mediassa omaa profiilia, vaikka ’kaikilla’ luokkakavereilla sellainen jo on esimerkiksi Instagramissa. Hinku olla samanlainen kuin muut on voimakas.

Sosiaalisesta mediasta on lapsille sekä haittaa että hyötyä. Päivittäisellä sosiaalisen median ja teknologian liikakäytöllä on negatiivinen vaikutus sekä lasten että teinien terveyteen. Riski ahdistukseen, masennukseen ja muihin psykologisiin ongelmiin kasvaa.

Some voi häiritä keskittymistä ja vaikuttaa oppimiseen negatiivisesti. Harrastukset jäävät, koska sosiaalinen media on tärkein. Vanhemmille kiukutellaan, koska he haluaisivat puuhailla omien lastensa kanssa ilman puhelimen jatkuvaa vaikutusta. Toki myös vanhemmissa löytyy netin riivaamia.

Toisaalta tutkimukset kertovat, että nuoret aikuiset, jotka viettävät paljon aikaa vaikkapa Facebookissa, kykenevät paremmin osoittamaan virtuaalista empatiaa internetissä oleville ystävilleen.

Netin sosiaalinen verkostoituminen voi auttaa sisäänpäinkääntyneitä murrosikäisiä oppimaan sosialisointia ruudun suomassa turvassa. Sosiaalinen verkostoituminen tarjoaa uusia, mukaansatempaavia opetustapoja, joilla opiskelijat saadaan kiinnostumaan aiheesta.

Nuorten sosiaalisen median käytön tarkkailu lienee ajan tuhlausta, sillä aina löytyy keino kiertää valvonta.

Sen sijaan kannattaa keskusteleminen teknologian sopivasta käytöstä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Olennaista on rakentaa luottamusta, jotta silloin kun lapsella on ongelma, hän haluaa keskustella siitä vanhempiensa kanssa. Kommunikaatio on myös vanhemmuuden ydin. Vanhemmat keskustelkaa lastenne kanssa. Ja mikä vielä tärkeämpää, kuunnelkaa heitä.

Helena Matila