Valtionhallinnon toimesta viime vuonna liikkeelle potkaistusta Liikkuva koulu -hankkeesta on viime keväänä julkaistun väliraportin mukaan saatu hyviä kokemuksia. Raportin mukaan kouluissa opettajien ja oppilaiden asenne liikuntaa kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi. Välituntiliikunnan lisäämisellä kouluissa on havaittu levottomuuden ja kiusaamisen vähentyneen.
Ensi vuoden loppuun saakka kestävän Liikkuva koulu –hankkeen tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta, vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset sekä saada hankkeen aikana tutkittua tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä.
Liikkuva koulu -hanke toivottavasti herättää vanhemmat, päättäjät, opettajat ja tietysti oppilaat itse arvioimaan liikunnan harrastamisen merkitystä. Säännöllisen liikunnan harrastamisen kun tiedetään kaikkien tutkimusten perusteella olevan pelkästään hyväksi kasvavalle lapselle ja nuorelle.
Mieleeni palautuu puolenkymmenen vuoden takaa julkisuudessa ollut silloisen Sitran yliasiamiehen, nykyisen Nokian pomon, Esko Ahon haastattelu, jossa hän nosti esille huolestumisensa suomalaisten liikkumattomuudesta. Haastattelusta moni veti sen johtopäätöksen, että liikuntaa harrastavat pitäisi jotenkin palkita oman terveydensä hoidosta ja elintasosairauksia sairastavat liikkumattomat ihmiset velvoitettaisiin itse osittain maksamaan sairaanhoitokulujaan.
Aho tarkensi myöhemmin, mitä hän tällä huolestumisellaan oikeasti tarkoittaa. Ahon mukaan nykyinen kehitys johtaa Suomessa ja myös muissa kehittyneissä maissa siihen, että terveydenhoito- ja sairaanhoitopalvelujen kysyntä ylittää maksukyvyn.
Niimpä, tulevaisuuden aikuisväestömme kasvaa nykyisistä lapsista ja nuorista. Heidän hyvinvointinsa, terveytensä ja työkykynsä vanhempana pohjautuu lapsena omaksuttuihin liikunnallisiin ja terveellisiin elintapoihin.
Mielestäni on turha puhua eläkeiän nostamisesta ja ihmisten jaksamisesta pitempään työelämässä, ellei tulevaisuuden aikuisväestöä, lapsia ja nuoria saada harrastamaan liikuntaa ja olemaan kiinnostunut omasta terveydestään mahdollisimman varhain.
Liikunnan harrastaminen on lasten ja nuorten ohella yhtä tärkeätä tietysti aikuisellekin. Tämän päivän työelämässä olevilta halutaan myös pitempiaikaista panosta työuralleen.
Kun tilastojen valossa tiedetään aikuistyypin diabeteksen eli kakkostyypin diabeteksen lisääntyvän hälyttävästi, niin monilla aikuisilla olisi peiliin katsomisen paikka. Diabeteksen asiantuntijalääkäreiden mukaan kakkostyypin diabeteksestä valtaosa olisi ehkäistävissä liikunnalla ja ruokavaliolla.
Liikkuva koulu -hanke on siis hyvällä asialla. Tulevina vuosina näemme tilastoista hankkeen onnistumisen. Toivottavasti kaikki riittämättömästi liikuntaa harrastavat saadaan mukaan omaksumaan liikunnalliset elintavat.