Perusvaltuutettu Kimmo Karjalainen lämmitti valtuustoaloitteessaan uudestaan kokoomuksen Martti Turusen muutama vuosi sitten esittämän ajatuksen Kuusamon linja-autoaseman siirtämisestä. Herrojen mielestä linja-autoaseman pitäisi sijaita ydinkeskustassa palvelujen äärellä. Ei kaupungin laitamilla paikassa, jossa iltamatkustaja ei löydä edes vessaa.
Idea on vallankumouksellinen, kun sitä vertaa kuusamolaisen kaupunkisuunnittelun punaiseen lankaan. Sen mukaan palvelut piti sijoittaa toisistaan mahdollisimman etäälle, etteivät ne häiritse toisiaan.
Siksi Kuusamotaloa ei rakennettu Hotkun viereen. Olisihan se ollut liian helppoa, jos turisti olisi voinut kävellä lasikäytävän kautta nauttimaan kulttuuritarjonnasta. Ja palannut samaa tietä takaisin iltapalalle ravintolaan ja aikanaan nukkumaan hotellin petiin.
Siksi linja-autoasema siirrettiin pois Ervastin aukiolta torin kupeesta.
Kuusamon hajanaisen kaupunkisuunnittelun kukkasista voisi kirjoittaa novellin, mutta turhaan. Rakennukset ovat ja pysyvät siellä minne ne satuttiin nakkaamaan.
Linja-autoasema ei ole rakennuksensa kanssa naimisissa. Siirrolla ydinkeskustan hajanaisuus hieman tiivistyisi. Tosin bussimatkustajien määrä suhteessa muuhun ihmisten liikkumiseen on painunut murto-osaan menneistä ajoista. Yksityisautoilu ja lentoliikenne ovat jyränneet linja-autoliikenteen.
Kuusamon kaltaisia taajamia Suomi on täynnään. Nopeasti rakennettuja, hutaisten suunniteltuja. Maamme vaurastui sotien jälkeen ennätyksellisen nopeasti, mikä näkyy monessa. Maallamme ei ollut malttia rakentaa.
Rakentamisratkaisujen arvostelu on tietysti makeaa jälkiviisautta. Päätökset tehtiin ajassa ja hetkessä. Suurin osa 80-luvulla, jolloin näytti, että kaupungin kasvu jatkuu aina vain. Kuusamossa on 16 tuhatta asukasta, mutta kaupunki on rakennettu kuin väkeä olisi kaksinkertaisesti. Keskustojakin on piisalle asti. Ydinkeskusta, market-keskusta, hallinnollinen keskusta (kaupungintalo ympäristöineen) sekä Tropiikin ja Rukan matkailukeskukset.
En tiedä, onko realistista haaveilla linja-autoaseman siirrosta takaisin Ervastinaukiolle vanhan postin tontin kupeeseen. Miten ratkaistaan rahtiliikenteen tarvitsemat tilat? Miten linja-autoasema sopii yhteen suunnitellun kauppakeskuksen kanssa?
Opiksi voi ottaa siinä, että tulevaisuudessa palvelut pitää keskittää toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi, eikä hajalleen kuin toisiaan karttamaan.
Petri Karjalainen