Alakerta | Helena Matila / helena.matila@koillissanomat.fi
Loma lusittu ja työkoneen salasanat mielestä kadoksissa, mikä kertonee kesäloman onnistumisesta ainakin työasioiden unohtamisen suhteen. Säiden puolesta kesäloma ei ehkä ollut paras mahdollinen, mutta rentoutua on voinut myös sadesäällä villasukat jalassa.
Loman rentoutusvaikutuksia voi jatkaa pitkälle syksyyn. Se tosin edellyttää, että vapaaviikkoina on päästy etäälle työasioista ja koettu rentoa oloa ilman suorittamisen tunnetta.
Minulle loma on täydellinen, kun sitä ei suunnittele etukäteen valmiiksi. Löhöilyä ja suunnittelemattomuutta. Ei tehdä mitään, ei sovita mitään, eletään kokonaan tässä hetkessä ja katsotaan mitä huvittaa tehdä vai huvittaako mikään.
Töihin paluu loman jälkeen on monelle suomalaiselle vastenmielistä ja ahdistavaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että lomaltapaluustressi on yleinen ja vaaraton ilmiö. Loman jälkeiset käynnistymisvaikeudet ovat varsin tavallisia. Muutokset ylipäätään herättävät ihmisissä aina monenlaisia tunteita. Muutos ahdistaa ja sitä voi pitää myös hyvänä asiana. Se kertoo siitä, että lomalla ollaan irrottauduttu töistä.
Tutkijoiden mukaan töihin paluussa on neljä vaihetta: lomasta irrottautuminen, alkusopeutuminen, rutiinien rytmin löytyminen ja työn hallinta.
Ensin pitää ajatuksen tasolla irrottautua lomasta, sen hyvistä ja huonoista puolista. On päästettävä irti siitä haikeuden tunteesta, jonka loman loppuminen aiheuttaa.
Tämän jälkeen on vuorossa alkusopeutuminen ja vuorokausirytmin muuttaminen työhön sopivaksi. Kun rytmit ja muut työhön liittyvät arkirutiinit ovat taas löytyneet, työtä voi tehdä täysipainoisesti. Töihin paluu on hiljalleen etenevä prosessi, eli itseään kohtaan voi olla hieman suvaitsevaisempi, jos töihin paluu ei heti suju ongelmitta.
Moni pääsee ensimmäisten työläämpien päivien jälkeen taas työvireeseen ja toteaa, että työssä onkin taas ihan mukava olla.
Lomaltapaluustressin voi kääntää myös positiiviseksi asiaksi. Loman jälkeen on paras hetki miettiä uusia käytäntöjä ja kehittää työtä, kun vanhat rutiinit eivät vielä jyllää.
Helena Matila
helena.matila@koillissanomat.fi