Löydä it­se­näi­syys­päi­vän juhlasi Koil­lis­maal­ta! – Käy­läs­sä juh­li­vat kaikki ikä­pol­vet yhdessä

Kuva: mikko halvari

Pappa opetti paljon sotalauluja, muistelee Joonaksen äiti Arja Kilpivaara.

– Suomussalmen sankarit ja muut sota-ajan laulut jäivät pojalle mieleen papan perintönä.

Kilpivaaran perheessä Georg Malmsténin laulu Pienet kukkivat kummut tunnetaan nimellä Suomussalmen sankarit .Laulun soittoa rajoitettiin sodan jälkeen, kun sen arveltiin tuovan liian ikäviä muistoja. Laulussa kuvaillaan kalmiston kukkivia kumpuja, jossa lepäävät Suomussalmen, Raatteen, Summan ja Kollaanjoen sankarit.

Nyt raikuvat toisenlaiset laulut. Käylän koululaiset ovat harjoitelleen riemukkaan Nosta lippu salkoon -laulun itsenäisyyspäivän juhlaa varten.

Käylässä on aina vietetty itsenäisyyspäivän juhlaa kaikkien sukupolvien yhteisenä juhlana.

Olemme vähän ylpeitä siitä, että itsenäisyyspäivä on pysynyt koko kylän juhlana, sanoo Kilpivaara.

– Juhlassa esiintyjinä on kyläläisiä koululaisista kasikymppisiin. Lapset tuovat juhlaan raikkautta ja riemua. Ehkä on niin, että me jäykät juhlijat olemme oppineet lapsilta juhlimaan itsenäisyyttä myös iloisella mielellä’.

Itsenäisyyden juhliminen on Käylässä saumakohdassa. Kylän viimeinen veteraani Pauli Rontti saateltiin isänmaan multiin syksyllä.

– Juhlan teemaksi nousee väistämättä veteraanien aikakauden hyvästeleminen. Sitä ei unohdeta, mutta on luonnollista, että juhlan luonne muuttuu.

Käylän itsenäisyyspäivän tämän vuotisessa juhlassa juhlapuheen pitää Mikael Palola. Palolan isä oli Käylän rajaseutukirkon pappina, kun Mikael syntyi. Käylässä hän asui elämänsä ensimmäiset neljä vuotta. Käyläläisistä Elvi ja Pauli Rontista tuli Mikaelille toiset vanhemmat ja heidän luonaan oli toinen koti, iso osa elämää. Pauli kuoli syksyllä, mutta Elvi on edelleen vastassa, kun Mikael tulee mökilleen.

– Koen olevani etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut elää sotaveteraanin kanssa ja saanut kuunnella sodan kokeneen sukupolven tarinoita.

Sitä miten kosketuspinta sodan kokeneeseen sukupolveen on vaikuttanut arvomaailmaan on vaikea yksilöidä, mutta rikkaus se on ollut, sanoo Palola.

– Olen kuullut lukuisia näkökulmia ja keskusteluja varsinkin jälleenrakennusajoista, siitä miten yhteiskuntaa on rakennettu ja miten itse kukin on paikkansa raivannut ja löytänyt.

Nuoremmalle sukupolvelle itsenäisyys ei näyttäydy niin konkreettisesti sotien, itsenäisyyden saavuttamisen ja säilyttämisen kautta, arvioi Palola.

– Ehkä se näyttäytyy sen oivaltamisena, miten iso ja merkittävä asia järjestäytynyt ja toimiva yhteiskunta on. Voimme yksittäisinä kansalaisina luottaa vahvasti järjestelmään, viranomaisiin ja siihen, että kaikista pidetään huolta eri elämäntilanteissa. Toivon, että sellaista yhteiskuntaa arvostetaan ja se pystytään säilyttämään.

Suomessa kukin vuorollaan ollaan toistemme apuna, sanoo Mikael Palola.

Jyväskylässä asuva sosiaali- ja terveyskuntayhtymän johtaja Mikael Palola työskentelee parhaillaan sote-muutosjohtajana uuden maakunnan valmisteluun liittyen. Kokoomuspoliitikko nousi kansanedustajaksi varasijalta heinäkuussa 2014 ja toimi kansanedustajana kauden loppuun. Palola puhuu Käylän itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12. Käylän kirkossa.

Juhlan järjestävät Kuusamon seurakunta, Käylän koulu, Koraalikuoro, Paanajärven seurakuntatyö ja Käylän maamiesseura ry.