Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Au­to­teol­li­suus etsii Kongon ul­ko­puo­lis­ta ko­bolt­tia

Anna Kantola pohdiskeli 27.12. julkaistussa vieraskolumnissaan kansainvälisen koboltintuotannon eettisyyttä ja suomalaisten toimijoiden mahdollisuutta vaikuttaa Kongossa toimivien kaivosten ihmisoikeustilanteeseen.

Liikenteen sähköistyminen muuttaa autoteollisuuden perinteisiä toimintatapoja. Marraskuussa saksalainen autovalmistaja BMW julkisti suorat hankintasopimukset Marokossa ja Australiassa sijaitsevien kobolttikaivosten kanssa ja ilmoitti lopettavansa Kongossa louhitun koboltin käytön viimeistään vuonna 2021. Suora sopimus autovalmistajan ja kaivosyhtiöiden välillä on toimintatapana uusi.

Koboltin rajallinen saatavuus Kongon ulkopuolelta ja BMW:n solmimat sopimukset merkitsevät käytännössä sitä, ettei yksikään toinen merkittävä autovalmistaja voi lähivuosina irtautua täysin Kongossa louhitusta koboltista. Materiaalia ei ole toistaiseksi riittävästi saatavilla. BMW on hankkinut itselleen kilpailuedun.

Kiina dominoi kobolttimarkkinaa. Kiinassa jalostetun koboltin tai siellä rakennetun sähköauton moottorin mineraalien alkuperästä ei tällä hetkellä ole saatavilla luotettavaa tietoa. Autoteollisuus tarvitsee Kongon ulkopuolelta tulevia materiaalivirtoja, jotta se voi kilpailuttamalla vaatia kiinalaisilta ja kongolaisilta toimijoita vastuullisempaa toimintaa.

Juuri tässä on Suomen mahdollisuus ja myös Suomen vastuu. Vain kilpailu luo tilanteen, jossa asiakas voi vaatia vastuullisuutta tuotantoketjun kaikilta toimijoilta.

Suomi tekee valtiona hyvää työtä EU:n puitteissa edistääkseen akkumineraalinen alkuperämerkintöjä. Ihmisoikeuksien ja ympäristöasioiden lisäksi on tärkeää saada esiin materiaalien kuljetusten ja tuotantoon käytetyn energian tuottamisen ympäristövaikutukset.

Jos koboltti louhitaan Kongossa, jalostetaan Kokkolassa, viedään sen jälkeen Kiinaan akkutehtaaseen, jossa akut ladataan useampaan otteeseen hiilivoimalla tuotetulla sähköllä ja tämän jälkeen tuodaan Eurooppaan ja istutetaan sähköauton runkoon, on maailmassa vielä paljon parannettavaa.

Suomessa louhittu ja jalostettu koboltti, jonka valmistuksessa on käytetty mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa, on eurooppalaiselle teollisuudelle merkittävä mahdollisuus. Samalla se luo materiaalivirran, joka mahdollistaa autoteollisuudelle sekä autonostajille valinnan mahdollisuuden. Vuonna 2018 vain 3 prosenttia maailman akuista valmistettiin EU-alueella.

Valtion omistaman Suomen Malmijalostus Oy:n vastikään tekemä ilmoitus aloittaa valmistelutyöt prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaiden perustamisesta Suomeen on erinomainen avaus ja tukee vastuullisesti tuotettujen kotimaisten mineraalien jatkojalostamista maassamme.

Kantola pohtii kirjoituksessaan myös sitä keiden tulisi olla huolissaan ja tehdä toimenpiteitä koskien eettisesti kyseenalaista kobolttituotantoa. Oma vastaukseni on, meidän jokaisen. Suomen valtio tukee jokaista sähköauton ostajaa tai pitkäaikaisvuokraajaa 2000 euron hankintatuella, mikäli auton kokonaishinta on alle 50 000 euroa. Tämänhetkinen tukipäätös on astunut voimaan 2018 ja jatkuu vuoteen 2021 asti. Valtiontuki tuo suuren määrän kansallista vastuuta sähköautojen tuotannon vastuullisuuden ja siihen osallistuvien yksilöiden oikeuksien osalta.

Jussi Lähdevastuullisuus ja viestintä Latitude 66 Cobalt Oy