Rajaseutukirkko sijaitsi alun perin Paanajärvellä. Paanajärvi jäi kirkkoineen sotien jalkoihin ja rauhan jälkeen Neuvostoliiton puolelle vuonna 1945. Monien mutkien kautta uusi kirkko päätettiin rakentaa Käylään. Tonttikysymykseen rajaseutupastori Eero Kansanen pani aktiivisella toiminnallaan vauhtia. Myös Iikka Mustonen ynnä muut kylän miehet ja naiset olivat innokkaita kirkon kannattajia. Valtioneuvostolle lähetettiin anomus, että Käylän kosken pohjoispuolelta valtion liikamaaksi erotettu alue luovutettaisiin Kuusamon seurakunnan omistukseen. Kansanen korosti, että tuleva kirkko oli matkailullisesti keskeisellä paikalla.
Eri kyläkulmille nimitettiin rakennuspuiden kerääjät. Tammikuussa 1956 puutavaraa olikin jo melkoinen määrä, joten ne päätettiin myydä Käylässä toimivalle Siirtosahat Oy:lle, mistä myös ostettiin valmis lautatavara.
Pastori Kansanen oli hankkinut puutavaraa 1 500 000 markan edestä ja rahaa 1 000 000 markan edestä. Kirkkohallitus oli myöntänyt rakentamiseen 15 000 000 markkaa. Kokonaisurakan kustannusarvio oli 18 000 000 markkaa.
Urakkatarjouksia tuli kaikkiaan 19, joista hyväksyttiin Sova/Kallisen 16 000 000 markan tarjous. Aliurakoitsijaksi sähkötöiden osalta hyväksyttiin Kuusamon Radio 740 000 markan urakkasummalla. Ensimmäiset vaikeudet alkoivat, kun kirkkohallintokunta päätti pidättää urakoitsijalta kolmannen maksuerän, koska tämä ei ollut toimittanut sovittuja vakuuksia.
Tässä vaiheessa urakoitsija joutui niin koviin rahavaikeuksiin, että pastori Kansanen lainasi hänelle omia varojaan 290 000 markkaa. Joulukuussa 1957 Sova ja Kallinen ilmoittivat keskeyttävänsä rakennustyöt ja jatkavansa milloin ” rakentamisaika antaa myöten ”.
Keskeytys venyi helmikuulle, jolloin todettiin, etteivät urakoitsijat olleet saapuneet jatkamaan töitään, toinen heistä oli haihtunut teille tietymättömille. Todettiin, että urakoitsija oli konkurssikypsä.
Jatkourakan suorittaminen annettiin rakennusliike Urpo Paleniukselle, Pusulasta 8 860 000 markan urakkasummalla. Aliurakoitsijoiksi hyväksyttiin Pohjolan Putki Oy ja Kuusamon Radio. Pohjolan Putki Oy joutui vaikeuksiin kesäkuussa 1958, eli toinen konkurssi oli tapahtumassa kirkon rakennusvaiheessa. Urakka putkitöiden osalta jouduttiin siirtämään Oulun Onninen Oy:lle.
Kirkon ympäristön siivoustalkoita oli useita, joihin kyläläiset osallistuivat ahkerasti.
Pimeinä lokakuun iltoina miehet polttivat oksia ja risuja suurissa nuotioissa. Me kylän lapset juoksentelimme mukana auttamassa kykyjemme mukaan, usein enemmän haittana kuin apuna. Talkooilloista on jäänyt mieleen lähtemättömät muistot.
Puolukoita poimimalla ja myymällä saatiin varoja tarve-esineiden hankintaan. Lahjoituksina eri toimijoilta saatiin kirkon tarvitsemaa esineistöä sekä Käylän taitavien käsityönaisten kutomia kirkkotekstiilejä.
Paanajärven seurakuntatyö on avustanut kirkon toimintaa pitämällä kioskia Kiutakönkäällä.
Käylän kirkon juhlallinen vihkiminen käyttöönsä suoritettiin 14.12.1958. Sen suoritti Oulun hiippakunnan piispa Olavi Heliövaara, avustajinaan asessori Hannes Leinonen, lääninrovasti Kullero Hulkko, pastori Ahti Auranen, kirkkoherra Olavi Hietava, rajaseutupastori Jorma Kauko ja Käylän vasta virkaan astunut rajaseutupastori Alpo Sipola.
Lähes puolitoista vuotta kestänyt ja monia dramaattisia vaiheita sisältänyt Käylän kirkon rakennustyö oli vihdoin päättynyt. Rakennustyön voimakkain alkuunpanija ja puuhamies Eero Kansanen ei ollut enää juhlimassa suururakan valmistumista. Traagiset tapahtumat kevätkesällä 1958 olivat temmanneet miehen pois työpaikaltaan.
Oma seitsenvuotiaan muistoni vihkiäistilaisuudesta on, että seisoin kirkon takapenkin kaiteen nojalla siskoni tukemana suuren ihmismassan keskellä. Alpo Sipola saarnasi ja useita miehiä, piispoja, oli alttarilla, jotka suorittivat kirkon vihkimisen.
Papit ovat vaihtuneen Käylässä usein; aina muutaman vuoden välein saimme tutustua uuteen kirkon paimeneen. Veli-Matti Koivuranta toimi pisimpään pappina Käylässä.
Kanttorina toimi kylän oma mies Veijo Kumpula. Samalla hän hoiti suntion, haudankaivajan ja talonmiehen työtkin. Veijon jälkeen seurakuntamestarina on toiminut Sakari Patosalmi, jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan.
Seurakuntasisaren palvelut vanhusväestölle olivat tärkeitä. Heitäkin ehti olla useita, ennen kuin virka rajaseutupiirissä lakkautettiin.
Rajaseutupastorit kävivät seurakuntalaisten kotona tervehdyskäynneillä. Muistan pastori Kopperoisen käynnin kotonani joskus –60- luvun alussa. Hän tuli taloon ja kyseli missä talonväki on. Kaikki kynnelle kykenevät olivat puimassa viljaa,, ohraa, jota kasvatettiin useimmilla tiloilla. Kopperoinen vaihtoi liperit ja valkoisen paidan vähän käytännöllisempään asuun ja suuntasi puintipaikalle apumieheksi. Hommia löytyi hänellekin ”ryskyn” kupeesta.
Tänä päivänäkin on kirkon palvelijat jalkautuneet seurakuntalaisten pariin. Olemme nähneet kirkkoherran ja pappien puurokauhan varressa, ynnä muissa ”maallisissa” hommissa. Kiitos siitä nykyiselle ripeäotteiselle kirkkoherralle.
Käylän kirkon on suunnitellut arkkitehti Olavi Vahtera. Ensimmäiset urut olivat 6-äänikertaiset mekaaniset urut. Nykyiset, v.1991, käyttöönotetut urut ovat 16-äänikertaiset. Kirkonkellot ovat uumajalaisten lahjoittamat .
Näinä 60:nä vuotenaan kirkko on ollut ahkerassa käytössä. Seurojen pito oli vilkasta 50- ja 60-luvuilla. Rippikoululeirit 60-luvulta lähtien ovat olleet suosittuja. Jumalanpalveluksissa on riittänyt kävijöitä.
Pyhäkoulua pidettiin ennen kirkon saamista kodeissa, mutta oman kirkon myötä pyhäkoulun pito siirtyi myös kirkkoon. Pitkäaikaisimpana pyhäkoulunopettajana toimi Saara Liisa Korhonen. Toimintavuosia kertyi 50 vuotta.
Poika- tyttökerhot sekä partiotoiminta ovat saaneet olla kirkon suojissa. Jokioisten kummiseurakunta on vuosittain näihin päiviin saakka lahjoittanut perunoita, omenoita, joulupaketteja ym. Käylän seudun vähävaraisille perheille.
Tänä Käylän kirkon 60-vuotis juhlapäivänä voimme todeta, että kirkko seisoo edelleen ylväänä kirkonmäellä palvellen Pohjois-Kuusamon asukkaita. Ajan hammas nakertaa kiinteistöjä, mutta kiitos vakavaraisen Kuusamon seurakunnan kirkko pidetään hyvässä kunnossa.
Toivottavasti uudet sukupolvet arvostavat seurakunnan toimintaa ja saapuvat eri tilaisuuksiin runsaslukuisena.
Kiitoksemme ja onnittelumme keski-ikäiselle Käylän rajaseutukirkolle.
