Vapaa-ajan kalastaja, filosofian tohtori Marjatta Näätänen Helsingistä kirjoitti Kalevassa 3.10 otsikolla Kemijoen kalatiet rakennettava. Hän mainitsee: ” Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet päivitetään nykytietämyksen mukaisiksi ja palautetaan kalateiden avulla lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen. Lapin matkailu on lopulta päässyt voimakkaalle kasvu-uralle.” Kirjoituksessa mielikuvatasolla kosiskellaan yleistä mielipidettä ja halutaan vaikuttaa päättäjiin.
Kalaportaiden rakentaminen Kemijoen pääuoman viiteen voimalaitokseen maksaa luokkaa 20 miljoonaa euroa. Niiden toimivuutta voidaan epäillä, kun Isohaaran voimalaitoksen kalaportaista on saatu nousemaan vain muutama prosentti nousulohista.
Kemijokeen vaelluskalojen palauttaminen kuuluu Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin. Hanke on käynnistynyt suunnittelulla ja siirtämällä viime keväänä Rovaniemen yläpuolisille jokialueille 1594 lohta. Näistä naaraskaloja oli lähes 600 ja niiden arvioitiin laskevan vesistöön 3-4 miljoonaa mätivyvää. Kolmessa vuodessa mätijyvistä kehittyy mereen vaeltavia smoltteja. Ongelmaksi nousee se, että merkintätutkimuksilla on osoitettu, että smoltit ei selviä pääuoman viiden voimalaitoksen turbiinien läpi. Lisäongelman muodostaa Rovaniemen ja Perämeren 100 kilometrin pituiset voimalaitosaltaat ja niissä olevat hauet.
Luonnontilaisen Kemijoen lohisaalis maksimissaan oli noin 130 tonnia, mikä on samaa suuruusluokkaa mitä Torniojoen lohisaalis parhaimmillaan viime vuosina on ollut. Kun Kemijoen lohisaaliiseen lisätään siikasaalis, niin puhutaan noin 200 tonnin vuosittaisesta saaliin palauttamisesta. Tämä saadaan pyyntikokoisilla kaloilla palautettua vuosittaisella noin 1,2 miljoonan euron sijoituksella. Meillä on vetovoimaisempia kaloja kuin merilohi: kirjolohta, taimenta, puronieriää, rautua, eri siikalajeja, järvilohta, harjusta, karppeja, ankeriasta ja kuhaa. Pyyntikokoisten kalojen istutuksien seurauksena kalastusrajoituksia ei tarvitse tehdä ja kalastajille voidaan taata saalisvarmuus ympäri vuoden. Pienellä rahallisella toimenpiteellä Kemijoesta on mahdollisuus tehdä Länsi-Euroopan vetovoimaisin kalastuskohde.
Marjatta Näätänen voisi valistaa, millä perusteella esittämäni pyyntikokoisten kalojen istutus on huonompi vaihtiehto kuin kalaportaiden rakentaminen Kemijokeen.
