Media ja markkinamiehet huutavat otsikoita. Kun oikeata asiaa ei ole, sitä synnytetään vaikka tyhjästä tai aivan vähäisestäkin liikahduksesta vallitsevaan.
Tyypillisiä klikkiuutisia on saatu aikaan mökkeilyn hetkittäisestä suosion kasvusta, etätyöpakon kuvitteellisesta jatkumosta vapaaehtoispohjalta tai hyvinkin hypoteettisesta maallemuuttoinnostuksesta.
Kaikki nämä edellämainitut ovat toki sinänsä kaikin puolin kannatettavia asioita, joiden toivoisi toteutuvan, mutta siitä huolimatta kehityssuunnan kääntyminen täysin vastakkaiseksi pitkän aikavälin trendeihin nähden on epätodennäköistä – ainakin niin kauan kuin niiden hyväksi ei tehdä kunnollista pohjustustyötä.
On perin valitettavaa, että vallassa ovat eräänlaiset nyanssiennyplääjät, jotka ummistavat silmänsä täysin tarkoitushakuisesti pitkän aikavälin kehityssuunnilta, tuoden esille nyppimismenetelmällä itselle ja valtakoneistolle edullisia nippelitietoja sekä rakentaen niillä heppoisin perustein kaikenkarvaisia keinokäänteitä.
Vastuullista päätöksentekoa ei kuitenkaan voida perustaa pelkän puppugeneraattoreista pykätyn propaganda-aineiston varaan.
Korona sekä muuttaa että on muuttamatta ihmisten käyttäytymistä. Mikä tässä on pysyvää ja mikä ei, on toistaiseksi pelkkää arvailua. Toiveajattelu ja todellisuus ovat silti perin kaukana toisistaan.
En jaksa uskoa pinttyneestä ulkomaan aktiviteettilomailijasta sukeutuvan sujuvasti intohimoista kotimaan mummonmökki-ihmistä. Olosuhteiden pakosta näin voi kertaluontoisesti olla, mutta viimeistään rajojen aukeaminen ja matkustamisen vapauden palautuminen tuonevat takaisin entisen elämäntyylin.
Koronakokemuksiin voidaan tietysti pohjustaa kunnallista markkinointia, mutta siinä täytyy pitää kirkkaana mielissä erityisesti se, että kestävää muutosta on mahdollista saada aikaan vain panostamalla palveluihin.
Mitä meillä on tarjota mökkeilijälle tai tänne muuttavalle? Ja itseasiassa sekään vielä ei riitä, vaan meidän pitää pystyä kertomaan se, mitä täältä saa muita kuntia enemmän tai parempana!
Ennen kuin voimme rehellisesti tämän kaiken kertoa, on meidän laitettava houkuttelevuustekijämme iskukuntoon ja vähintäänkin loivennettava kaikottavia työntötekijöitä. Kaiken perustana on objektiivinen tilanneanalyysi.
Tosiasioiden kieltäminen ja tekotodellisuudessa eläminen ovat pahinta myrkkyä kehitykselle.
Korona on sekä uhka että mahdollisuus. Suurelle osalle se aiheuttaa menetyksiä, mutta aivan varmasti siitä hyötyjiäkin on. Monia muitakin kuin maskikauppiaat!
Sillä ratsastavia tahojakin löytyy, joista vähäisin ei ole EU, mikä instanssin irvikuva imuroi hölmöläisten rahat koronaverukkeella kuorrutettuna liittovaltiokehityksen kiihdyttämiseen ja yhteisvastuun kasvattamiseen sekä velkaunionin syventämiseen.
Niille lukijoille, jotka eivät oivalla Decamerone-viittauksen liittymistä koronaan, suosittelen kirjallisuusklassikkoihin tutustumista. Boccaccion novellikokoelma kertoo firentzeläiskymmenikön kaksiviikkoisesta ruttopakomatkasta maaseudulle
Lopputuloksena maaseutuvisiitistä oli sata erillistarinaa ja – kuinkas ollakaan – takaisinpaluu kansoitetuille kotikulmille.
Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava.