Vastine Kortesalmen kirjoitukseen Koillissanomissa 19.9.2018
Suomessa on ollut käynnissä viimeisen sadan vuoden ajan yleismaailmallisen trendin mukainen kaupungistuminen. Osana tätä kehitystä maaseudun väkeä on siirtynyt leveämmän leivän toivossa isoihin kaupunkeihin ja jopa ulkomaille. Suomessa muistetaan muuttoaalto Amerikkaan ja Ruotsiin. Menipä ihmisiä omin tahdoin jopa itäiseen naapuriin ihanneyhteiskuntaa tekemään.
Joukamo nostaa esiin tämän kehityksen varjopuolia ja hyvä niin. Tiettyjen alueiden kiinteitöjen arvokehitys on monessa mielessä ongelma. Tähänpä Joukamon kirjoituksen ansiot sitten hiipuvatkin. Itse kysyisin, että jos ongelma on tunnettu, miksei Joukamo ole esittämässä niihin ratkaisuja valittamisen ja tappiomielialan lietsomisen sijaan? Paikalliset toimet ovat toki äärimmäisen tärkeitä, mutta kyseinen ongelma vaatii valtakunnantason pohdintaa ja ratkaisuja. Kysymyshän on siitä, halutaanko ihmisille tarjota kohtuulliset elämisen mahdollisuudet muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.
Kyllä, Kuusamon väkiluku on laskenut ja laskee, mutta niin se tekee muuallakin vastaavilla alueilla. Oikea vertailukohta Kuusamon onnistumisesta tai epäonnistumisesta puhuttaessa on siis vertaaminen vastaavassa asemassa oleviin kuntiin ja kaupunkeihin. Vertaaminen Suomen muutamaan harvaan kasvukeskukseen on turhaa, eikä palvele muuta kuin populismin tarpeita. Väitän, että verrattaessa oikeaan viiteryhmään Kuusamo saa varsin hyvän todistuksen toiminnastaan.
Valitus- ja itkuvirsien perinne on ollut Vienassa vahvaa. Lukemani perusteella tämän perinteen katoamisesta ei tarvitse Kuusamossa olla huolissaan. Kanaset Riekkuu Korteikossa. Toivon vahvasti, että Kuusamon päättäjät käyvät puoluerajoista piittaamatta keskenään jatkuvaa vuoropuhelua aidossa yhteistyön hengessä alueen pitkäjänteisestä kehittämisestä omat vahvuudet huomioiden. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että täältä pohjoisesta ääni kantaa ja kuuluu eduskuntaan, jossa koko Suomea koskevaa ja koko maahan vaikuttavaa politiikkaa tehdään.
Ensimmäisiä toimia, joilla pohjoisen talouden vireystilaa voidaan parantaa, on vaikkapa polttoaineveron laskeminen asteittain tiheään asuttujen seutujen ulkopuolella. Vaikka yritystukia lähtökohtaisesti vastustankin, kannatan vahvasti kuljetustuen kehittämistä siten, että pohjoisen raaka-aineista jalostettuja tuotteita voidaan viedä rintamaille kilpailukykyisesti. Olisi myös perusteltua korvamerkitä kahlittujen pohjoisten jokien sähköstä saatavia voittoja alueen kehittämiseen. Vuosikymmenten ajan sähkö on viety etelään alueiden jäädessä nuolemaan näppejään.
Olisi myös mielenkiintoista pohtia urheilupuolella käytetyn ”kasvattajarahan” ottamista käyttöön ihmisten muuttoliikenteeseen liittyen. Yhden muuttavan koulutetun ihmisen kustannukset jäävät maakuntiin kun tuotantohyödyn työurasta korjaavat muuttovoittokunnat. Laskelmat löytynevät helposti siitä mitä kunnalle maksaa peruskoulun, toisen asteen, tai akateemisen tutkinnon aikaansaaminen.
Mahdollisuuksia uusien näkökulmien hakemiseen on jos halua piisaa. Valittaminen ei johda mihinkään, siitä on osoituksena yhden miehen valtuustoryhmä Kuusamossa. Avoimuus ja yhteistyö on se tie jolla Kuusamoa ja pohjoista yleisemminkin kannattaa viedä eteenpäin.