”Tiedättekö mikä on pessimisti? Ihminen joka uskoo, että kaikki ovat yhtä inhoittavia kuin hän itse - ja vihaa heitä siitä syystä” - Kirjailija George Bernard Shaw (1856-1950)
On monta tapaa lähestyä haasteita ja niiden selttämistä. ”Positiivinen värinä, hype, imu ja tekemisen meininki” syntyy määrätietoisella työllä ja aktiivisella, positiivisella viestimisellä. Tästä löytyy lukuisia esimerkkejä niin valtioiden, kuntien, yritysten kuin yksittäisten ihmistenkin aikaansaamina; Kuusamossakin. Kyseessä ovat eteemme heitetyt haasteet ja niiden voittaminen. Haasteiden kirjo on moninainen, mutta avainasemassa on viimekädessä aina tahto, osaaminen ja sitoutuminen haasteiden selättämiseen.
Koillissanomissa 28.9. Tuomiopäivän pasuuna Kortesalmi jatkaa johdonmukaisesti muunnellun totuuden linjalla. Mitä tulee mielipiteeseeni yritystukiin, lähtökohtaisesti suhtaudun niihin hyvin kriittisesti. Erittäin kriittisesti varsinkin sellaisiin, joita jaetaan suurille pörssiyhtiöille verovaroista. Ne eivät tukia tuotekehitykseensä tarvitse. Samoin yritystuissa on nykyisellään elementtejä, jotka vääristävät kilpailua ja asettavat yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan.
Itse olen lähestynyt haasteiden ratkaisemisessa yksinkertaista mallia. Tutki, älä hutki, kerää ensin faktat, analysoi tilanne huolella ja päätä tavoite, mihin haluat päästä. Rakenna sinne askeleittainen toteuttamiskelpoinen polku ja saavuta päämääräsi yhteistyössä kaikkien siihen liittyvien tahojen kanssa. Useimmiten tämä toimii, mutta on toki kokemusta siitäkin, että joistakin asioista kannattaa luopua, jotta tilalle voidaan rakentaa jotain uutta ja paremmin aikaan tai tilanteeseen sopivaa (esim. tuote/palvelu/teknologia vanhentunut).
Kortesalmi ei mainitse mihin ”taannoin edustamaani” yhtiöön kohdallani viittaa. Oletan hänen puhuvan Kuusamon kaupunginvaltuutettuna Kuusamon Juustosta. Oikaistakoon nyt hänelle näin julkisen lehdenkin kautta, että omistaja- ja toimitusjohtajakaudellani yhtiöön ei ole saatu euroakaan tukirahaa kunnalta. Kortesalmi on soittanut tuomiopäivän pasuunaansa Kuusamon Juuston portilla vuosikausia. Nyt kun yhtiö on parissa vuodessa käännetty raskaasti tappiollisesta selkeästi voitolliseksi on töräyttely hiljentynyt. Miksi nostan tämän asian esille, liittyy oleellisesti sen Harmageddonin välttämiseen, mitä yhden miehen takiaisryhmä saarnaa.
Tässäkin tapauksessa tekemällä, ei puhumalla, on saatu yli 80 suoraa työpaikkaa pelastettua. Se säteilee ympäri Koillismaata ja luo taloudellista toimeliaisuutta ostovoiman ja yrityksessä käytettyjen moninaisten ostopalveluiden kautta. Myös maatalouden pidemmän tähtäimen kehittämisen kannalta yhtiön menestyminen on ensiarvoisen tärkeää. Mitä lähempänä ja mitä pidemmälle raaka-aineet jalostetaan, sen enemmän raaka-aineesta on hyötyä sen keruu- ja jalostuspaikkakunnalle. Aikoinaan Arlan irtaantumisen seurauksena Kuusamon Juustoon sijoitetut kunnan eurot ovat poikineet itsensä jo moneen kertaan takaisin kuntatalouteen. Se on ollut yksi viisaimmista päätöksistä mitä Kuusamossa on tehty.
Itse olen uskonut aina siihen, että puhtaan kotimaisen maataloustuotannon arvo tulee näkymään myös alkutuotannon saamissa korvauksissa. Tämä on mahdollista satsaamalla ponnistuksia vientimarkkinoille ja tuotekehitykseen tuotteisiin, joiden lisäarvo nojaa Luontokaupungin vahvuuksiin. Esimerkiksi puhtaan ruoan arvo nousee sitä nopeammin mitä laajemmin ympäristö pilantuu maailmalla, mm. Kiinassa. Samoin kestävästi toteutetun puu- ja hirsirakentamisen maailmanmarkkinat ovat rajattomat ja mikä parasta, tällainen rakennustoiminta palvelee ilmastomuutoksen torjunnassa keskeistä hiilen sitomista vuosikymmeniksi, jopa vuosisadoiksi, rakennuksiin.
Työ on merkittävin vetovoimatekijä. Siksi Kuusamon kaupungin elinkeinotoimen keskeisin tehtävä on luoda pitkäjänteisiä edellytyksiä Luontokaupungin arvojen mukaisen liiketoiminnan menestymiselle ja sijoittumiselle paikkakunnalle. Vuosikymmenien aikana tehdyt panostukset matkailuun ovat tuottaneet määräänsä nähden moninkertaiset tulot kunnalle sekä varmistaneet kunnan kokoa monipuolisemman palvelurakenteen kehittymisen. Matkailussa jatkuva kehittäminen ja asiakastarpeisiin vastaaminen ovat menestyksen avaintekijöitä. Peukkua koko Kuusamon matkailusegmentille hienosta työstä.
Kuten jo aiemmissa kirjoituksissa olen todennut, on pohjoisen Suomen menestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää paikallisten aktiivisten toimien lisäksi viedä vauhdilla ja määrätietoisesti uusia ideoita eduskunnan ja Euroopan päättäjille. Ei lillukan varsia, vaan isoja visioita ja niitä tukevia päätösehdotuksia. Ei liene mahdotonta etsiä ja hakea keinoja (verotuksen muutokset, kansalaispalkka, kaksoiskuntalaisuus, erilaiset mittavat koulutukset jne) joita voitaisiin testata muutaman vuoden kokeiluna Kuusamossa ja Koillismaalla.